RUSUKISTA











Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistys perustettiin keväällä 2010, kun Uppsalan kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen.
Tavoitteenamme on edustaa Uppsalan ruotsinsuomalaista väestöä kunnan ja vähemmistön välisessä neuvonpidossa sekä edistää eri tavoin suomen kieltä ja kulttuuria Upplannissa. Pyrimme järjestämään suomenkielisiä kulttuuritapahtumia ja muuta toimintaa lapsille, nuorille, aikuisille ja eläkeläisille sekä tarjoamaan kohtaamispaikan kaikille suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille uppsalalaisille.

Sverigefinnarnas språk- och kulturförening i Uppsala grundades i början av våren 2010, när Uppsala kommun anslöt sig till det s k förvaltningsområdet för finska språket.
Vårt syfte är dels att representera den sverigefinska befolkningen i Uppsala i samråd med kommunen, dels att på olika sätt främja det finska språket och finsk kultur i Uppland. Vi strävar efter att ordna finskspråkiga kulturevenemang och annan verksamhet för barn, ungdomar, vuxna och äldre samt att erbjuda en mötesplats för alla som intresserar sig för finska och finsk kultur.

Ota yhteyttä! Ta kontakt!
rusukki@gmail.com

Liity sinäkin jäseneksi!

Jäsenmaksun voit maksaa Nordean tilillemme PLUSGIRO 54 94 91-9 tai BANKGIRO 615-0890. Muistathan kirjoittaa nimesi maksukuittiin (ja lähettää yhteystiedot ja syntymävuoden Rusukille: rusukki@gmail.com)! Jäsenhinnat:
  • Nuoret, opiskelijat ja eläkeläiset 100kr/vuosi
  • Työssä käyvät 150kr/vuosi
  • Perheet 200kr/vuosi/perhe (muistathan mainita kuinka monta aikuista + lasta sekä lasten syntymävuodet)

Bli medlem du också!

Medlemskapet kan du betala in på vårt Nordea konto PLUSGIRO 54 94 91-9 eller BANKGIRO 615-0890. Kom ihåg att skriva ned avsändaren (och meddela per mail Rusukki era kontaktuppgifter och födelseår: rusukki@gmail.com). Kostnad:

Unga, studerande och pensionärer 100 kr/år.
Arbetande 150 kr/år
familjer 200 kr/år/familj (Kom ihåg att meddela Rusukki antal vuxna och barn, deras namn och födelseår).

Johtokunta/Styrelsen 2017

Puheenjohtaja/Ordförande
Anna Pilvinen
anna.pilvinen@mail.com
073-9350793

Varapuheenjohtaja/Vice ordförande
Leena Huss
leena.huss@gmail.com
018-425784

Sihteeri/Sekreterare
Tuuli Uljas
070-2492713

Rahastonhoitaja/Kassör
Marita Goodrich
mgoodrich@hotmail.se
018-320105, 073-8503393

Sirkka-Liisa Ekman
ekman454@gmail.com

Beate Hyttinen Lindgren
rusukki@gmail.com
0702-275262

Tiina Kiveliö
tiina.kivelio@gmail.com
073-3899669

Pirjo Piispanen
pirjo.piispanen@bredband.net
070-7556604


Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistys (Rusukki)
Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 

Yhdistyksen yleisenä tavoitteena on toimia kaikkien suomalaista sukuperää olevien yhteisenä organisaationa. Sen päätarkoituksena on säilyttää, kehittää ja edistää suomea vähemmistökielenä sekä suomenkielistä ja ruotsinsuomalaista kulttuuria Uppsalan kunnassa. 

Uppsalan kunta suomen kielen hallintoalueena 

  • Yhdistys jatkaa aktiivista osallistumistaan neuvonpitoon kunnan edustajien kanssa suomen kielen hallintoaluetta koskevan työn osalta.

  • Yhdistys järjestää vuoden 2017 aikana suurimman osan toiminnastaan Fyrisgårdenissa (Svartbäcksgatan 58), joka on osoittautunut monin tavoin hyväksi kohtauspaikaksi.

Vuoden 2017 suurimmat haasteet

  • Peruskoulun suomen kielelle tarjoama tuki on yhä hyvin puutteellinen, vaikka myös vasta-alkajilla on vuoden ajan ollut mahdollisuus saada äidinkielen opetusta. Vuoden 2016 aikana 1 –3. -luokkalaiset saivat 60 minuuttia opetusta viikossa ja muut ”vähintään 40 minuuttia”, mikä ei mitenkään riitä vahvan kielitaidon omaksumiseen. Tämä opetusmäärä väheni entisestään, jos opettaja sairastui, koska sijaisia ei hankittu. Monessa koulussa suomen opetus alkoi lukukauden alussa viikkoja sen jälkeen, kun muu kouluopetus oli jo alkanut, mikä vähensi opetusmäärää entisestään. Monien lasten vanhemmat joutuivat itse kyselemään, miksi opetus ei alkanut, koska siitä ei tiedotettu kodeille ennen kuin olimme valittaneet asiasta neuvonpidossa. Jatkamme vuoden 2017 aikana työtä opetusajan pidentämiseksi kaikille äidinkielen opetusta saaville oppilaille.

  • Vuoden 2016 keväällä kielitaitoisten pedagogien antama tuki lopetettiin melkein kokonaan Uppsalan esikouluista. Rusukki sai viime hetkellä pysäytetyksi suomen kielen pedagogien poistamisen, mutta suositut suomenkielisten lasten tapaamiset Storgatanille lopetettiin. Tulemme seuraamaan tilannetta ja tarkkailemaan, miten poliitikkojen antamat lupaukset yksittäisten äidinkielen tukea saavien lasten tapaamisista järjestetään tästä lähtien. Hällbyn suomenkieliset paikat (36) on nyt täytetty ja jonoa on alkanut muodostua. Meille on luvattu, että jonossa olevat lapset saavat ensi vuonna jonkinlaista kaksikielistä toimintaa jossain toisessa Uppsalan esikoulussa. Tulemme aktiivisesti ajamaan asiaa niin että päästään kaikkien lasten kannalta mahdollisimman hyvään ratkaisuun.

Tärkeitä toimintamuotoja, joita pyrimme vahvistamaan ja edistämään vuoden 2017 aikana: 

Esikouluikäiset 

  • Vaikka muissa päiväkodeissa kuin Hällbyssä käyvien lasten suomen kielen tuki saatiin pelastetuksi, heidän kohdallaan tilanne on yhtä heikko kuin viime vuonna. Heilläkin on oikeus saada esikoulutoimintaa kokonaan tai osaksi suomen kielellä, mutta suurin osa heistä saa vain 40-60 minuuttia suomea viikossa. Tilanne on muutenkin sama kuin koulun puolella. Jos pedagogi sairastuu, tunnit jäävät kokonaan pois, koska sijaisia ei hankita. On myös tavallista, että suomen kielen tuki alkaa vasta syyskuussa, eli tukea annetaan todellisuudessa luultavasti paljon vähemmän kuin lapsilla olisi periaatteessa oikeus saada sitä – ja sekin määrä on täysin riittämätöntä, koska lapsilla on oikeus kokonaan tai osittain suomenkieliseen esikoulutoimintaan. Pyrimme ottamaan kysymyksen esille säännöllisesti myös vuoden 2017 aikana ja toivomme, että mahdollisimman moni kaukana Hällbystä asuva lapsi voisi saada paikan suunnitellulta uudelta kaksikieliseltä osastolta. Pyrimme seuraamaan ja mahdollisuuksien mukaan kartoittamaan tilannetta Facebook-sivujemme ja jäsenperheittemme avulla, jotta saataisiin tietoa siitä, miltä suunnalta lapsia löytyisi eniten.

  • Suomenkielisen avoimen esikoulun, pienimpien lasten ja heidän huoltajiensa kohtauspaikan, toiminta on jatkunut aktiivisena koko vuoden 2016 ajan. Se on erittäin suosittua, ja sieltä monet vanhemmat saavat tietoa esikoulun ja koulun suomen kielen tuesta. Pyrimme turvaamaan tämän toiminnan myös vuodeksi 2017.

  • Vuoden 2016 aikana on järjestetty suomenkielisiä satutunteja yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa, ja välillä kävijämäärä on ollut huomattavan suuri. Satutunteja jatketaan vuonna 2017.

 Kouluikäiset 

  • Vähemmistölain mukaan lasten kulttuuri-identiteetin kehittymistä ja vähemmistökielen käyttöä tulee tukea erityisesti. Kouluikäisten kohdalla se merkitsee sitä, että koulujen tulee ottaa erityistä vastuuta vähemmistökielisistä lapsista, vaikka laissa ei olekaan erityistä koulua koskevaa pykälää. Jos koulun tuki pysyy yhtä alhaisena kuin tähänkin asti, meidän on jatkuvan vähemmistöpoliittisen työmme lisäksi vahvistettava kouluikäisten lasten suomea muilla tavoin (ks. alla).

  • Vuonna 2016 Uppsalan Suomi-koulussa oli kaksi ryhmää, Minnarit (6-10 –vuotiaat) ja Kipinä (11 – vuotiaat ja heitä vanhemmat). Koulu on ainutlaatuinen Ruotsissa, ja siitä kirjoitettiin myös Lääninhallituksen tekemässä kansallisia vähemmistöjä koskevassa erityislehtisessä. Toimintaa jatketaan ja pyritään vahvistamaan entisestään tulevan vuoden 2017 aikana. 

Nuoret 

  • Teini-ikäisten ja nuorten aikuisten osallistumista Uppsalan uusiin nuorisokahvila-neuvonpitoihin tullaan tukemaan erityisesti. Kipinä-ryhmä on tärkeä myös tästä näkökulmasta

  • Pyrimme vaikuttamaan siihen, että kunta järjestää teini-ikäisiä ja nuoria aikuisia kiinnostavaa kulttuuriohjelmaa ja muuta toimintaa myös tulevana vuonna. 

Aikuiset ja eläkeläiset 

  • Vähemmistölain mukaan kunnan on tarjottava vanhusten huoltoa kokonaan tai osittain suomen kielellä. Suomenkielinen vanhusten osasto Onnela/Fortuna, Sävjassa aloitti toimintansa vuonna 2012, ja se on jatkunut jokseenkin samalaisena tähän asti. Vuoden 2016 lopulla Onnelassa oli yhä suomea taitamatonta henkilökuntaa. Vaikka paikkoja on vain 10 (dementiaosasto) + 10 (hoivaosasto), muutamia paikkoja on ollut pitkään vapaana varsinkin hoiva- ja vaihtovuoro –osastoilla. Se hämmästyttää meitä ja pyrimmekin lisäämään omaa tiedottamistamme Onnelasta yhteistyössä suomenkielisen seurakuntatyön henkilökunnan kanssa. Pyrimme myös vaikuttamaan siihen, että vuoden 2017 aikana henkilökunnalle järjestetään vihdoinkin suomen kielen kurssi ja heille sopiva hoitoalan sanasto- ja fraasikirjanen. Pyrimme myös innostamaan Onnelan ruotsinkielistä johtajaa oppimaan jonkin verran suomea, koska sillä olisi suurta symbolista merkitystä.

  • Suurin osa Uppsalan suomenkielisistä vanhuksista jää Onnelan ulkopuolelle. Meillä on hyvin vähän tietoa siitä, kuinka monet heistä saavat vähemmistölain edellyttämään toimintaa ainakin osittain suomen kielellä. Asia ei ole edistynyt vuoden 2016 aikana, mutta vuonna 2017 yritämme uudelleen vaikuttaa siihen, että kaikille hoitokodeille annettaisiin selkeämmät ohjeet vähemmistölain edellyttämästä tuesta. Pyrimme myös vaikuttamaan siihen, että kunta tekisi kartoituksen siitä, mitä eri hoitokodeissa tehdään suomenkielisten vanhusten hyväksi. Tulevana vuonna tarkoituksenamme on korostaa vanhusten hyväksi tehtävää työtä entistä enemmän.

  • Eläkeläistapaamiset Storgatanilla ovat hyvin tärkeä osa Rusukin toimintaa, ja sen suosio on jatkuvasti suuri. Pyrimme panostamaan vahvasti tähän toimintaan myös vuonna 2017 ja tarjoamaan mahdollisuuksia sen monipuolistamiseen. 

  • Suosittu lukupiirimme on ollut toiminnassa yhdistyksemme perustamisesta lähtien, ja se on vuoden 2016 aikana ollut niin suosittu, että uusia jäseniä ei ole voitu ottaa vastaan. Pyrimme jatkamaan sen toimintaa myös vuonna 2017 yhteistyössä Uppsalan kaupunginkirjaston kanssa, ja kartoittamaan tarvetta ja mahdollisuuksia perustaa toinenkin lukupiiri, jotta kaikki halukkaat mahtuisivat mukaan.

Yleistä 

  • Vuonna 2016 pyrimme edelleen mahdollisuuksien mukaan jatkamaan työtämme suomenkielisen kulttuuritarjonnan lisäämiseksi Uppsalan kunnassa yhteistyössä suomenkielisen päiväkotiosaston, Suomi-koulun, Onnelan suomenkielisen osaston, muiden suomen kielellä toimivien organisaatioiden ja Uppsalan kunnan kanssa. 

  • Panostamme vahvasti sosiaaliseen mediaan uusien ruotsinsuomalaisten tavoittamiseksi ja tiedottamisen tehostamiseksi. Varsinkin blogi- ja Facebook-sivumme ovat olleet hyvin suosittuja. Erityinen vanhempien Facebook-ryhmä on ollut avuksi esikoulua ja koulua koskevissa keskustelussa, ja vuoden 2017 aikana pyrimme laajentamaan kartoituksia ja keskustelua myös eläkeläisten keskuuteen. Tämä ei kuitenkaan saa merkitä sitä, että sosiaalisen median ulkopuolella olevat jäsenet eivät saa tarpeeksi informaatiota. 




Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistyksen säännöt
(Uusittu 5.4.2014)


§1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistys, ruotsiksi Sverigefinnarnas språk- och kulturförening i Uppsala, ja sen kotipaikkakunta on Uppsala.

§2 Tarkoitus
Yhdistyksen tavoitteena on edustaa Uppsalan ruotsinsuomalaista väestöä kunnan ja vähemmistön välisissä neuvonpidoissa sekä edistää eri tavoin suomen kieltä ja suomenkielistä kulttuuria Upplannissa.

Yhdistys on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton.

§3 Jäsenet
Yhdistyksen jäseneksi voi päästä jokainen henkilö, joka sitoutuu noudattamaan näitä sääntöja, Yhdistys on velvollinen pitämään jäsenistään luetteloa. Kunniajäseneksi voidaan johtokunnan esityksestä yhdistyksen kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on ansiokkaasti toiminut yhdistyksen hyväksi.

§4 Jäsenmaksut
Yhdistyksen jäsenet suorittavat vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruudesta seuraavaksi toimintavuodeksi päättää yhdistyksen syyskokous.

§5 Jäsenyyden päättyminen
Jäsen, joka rikkoo näitä sääntöja tai joka toiminnallaan aiheuttaa yhdistykselle tai sen pyrkimyksille vahinkoa, voidaan johtokunnan ja yhdistyksen kokouksen esityksesta erottaa yhdistyksen jäsenyydestä. Erottamisesityksestä on johtokunnan ilmoitettava asianomaiselle vähintään viikkoa ennen sitä kokousta, jossa erottamisesta päätetään, Jäsen, joka on jättänyt jäsenmaksunsa suorittamatta, katsotaan yhdistyksestä eronneeksi.

§6 Yhdistyksen päätäntäelimet
Yhdistyksen päätäntäelimet ovat yhdistyksen kokous ja johtokunta.

§7 Toiminta- ja tilivuosi
Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös sekä talouteen ja hallintoon liityvät asiakirjat on jätettävä tilintarkastajille hyvissä ajoin ennen kevätkokousta. Valitun tilintarkastajan tulee olla hyvin perillä yhdistyksen taloudenhoidosta ja hallinnosta. Tilintarkastajalla ei saa olla esteellisyyttä riippumattoman tilintarkastuksen toimittamiseen.

§8 Yhdistyksen kokous
1.    Yhdistyksessä käyttävät päätäntävaltaa sen jäsenet yhdistyksen kokouksissa, Yhdistyksen kokous pidetään, kun johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi, tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) jäsenistä vaatii sitä kirjallisesti johtokunnalta saman asian käsittelemistä varten. Yhdistyksen kevätkokous pidetään ennen 15. huhtikuuta ja syyskokous ennen 15. joulukuuta.
2.    Äänivallan käyttö kokouksessa. Yhdistyksen kokouksessa on äänioikeus ainoastaan yhdistyksen jäsenillä. Kunniajäsenillä on kokouksissa läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus. Yhdistyksen kokouksessa tehdään päätökset yksinkertaisella ääntenenemmistöllä paitsi niissä kysymyksissä, joiden käsittelystä on määrätty toisin näissä säännöissä. Äänestys suoritetaan avoimena, ellei joku kokouksen osanottaja vaadi suljettua äänestystä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Äänioikeutta ei yhdistyksen kokouksissa voi käyttää valtakirjalla.
3.    Kokouskutsu. Kutsu yhdistyksen kokoukseen on toimitettava jäsenille edellisen kevätkokouksen määrittelemällä tavalla vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on ilmoitettava käsiteltävät asiat.

4.    Kevätkokouksessa käsiteltävät asiat:

1.    Kokouksen sääntöjenmukaisuus
2.    Läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeudesta päättäminen
3.    Kokouksen työjärjestys
4.    Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjan tarkastajan ja ääntenlaskijoiden valinta
5.    Johtokunnan toimintakertomuksen hyväksyminen
6.    Yhdistyksen tilinpäätöksen ja tilintarkastajien siitä antaman lausunnon esitteleminen, tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivalvollisille
7.    Vaalivaliokunnan valinta
8.    Johtokunnan muut kokoukselle esittämät asiat
9.    Jäsenten keväkokoukselle esittämät asiat

5 Syyskokouksessa käsiteltävät asiat

1.    Kokouksen sääntöjenmukaisuus
2.    Läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeudesta päättäminen
3.    Kokouksen työjärjestys
4.    Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjan tarkastajan ja ääntenlaskijoiden valinta
5.    Jäsenmaksun suuruus seuraavaksi vuodeksi
6.    Palkkiot ja matkakustannusten korvaaminen
7.    Seuraavan vuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma
8.    Yhdistyksen puheenjohtajan, johtokunnan varsinaisten jäsenten ja varajäsenten valinta
9.    Tarvittavien toimikuntien asettaminen ja niiden puheenjohtajien nimeäminen
10. Kahden tilintarkastajan ja kahden varatilintarkastajan valinta tarkastamaan seuraavan toimintavuoden hallintoa, taloudenhoitoa ja tilejä
11. Johtokunnan muut kokoukselle esittämät asiat
12. Jäsenten syyskokoukselle esittämät asiat

6 Aloitteet. Jäsenaloitteet ja -asiat on ilmoitettava kirjallisesti johtokunnalle kolme (3) viikkoa ennen kokousta.

§9 Johtokunta
1.    Tehtävät. Yhdistyksen toimeenpaneva elin on johtokunta.
2.    Jäsenet. Johtokuntaan kuuluvat yhdistyksen puheenjohtaja sekä vähintään neljä (4) jäsentä, joiden keskuudesta johtokunta valitsee yhden tai useamman varapuheenjohtajan.
3.    Koollekutsuminen. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai, tämän ollessa estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään puolet johtokunnan jäsenistä vaatii sitä.
4.    Päätösvaltaisuus. Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä

§9 Nimenkirjoittajat. Yhdistyksen nimen kirjoittavat yhdistyksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin kanssa, siis kaksi henkeä yhdessä. Yhdistys nimeää yhden (1) johtokunnan jäsenen kirjoittamaan nimen sihteerin asemesta. Johtokunta voi myös antaa jollekulle oikeuden kirjoittaa yhdistyksen nimi tiettyjen asioiden, kuten taloudenhoidon osalta.

§10 Yhdistyksen purkaminen. Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden välillä täytyy kulua vähintään yksi kuukausi. Yhdistyksen purkamiseen vaaditaan, että vähintään neljä viidesosaa (4/5) läsnä olevista yhdistyksen jäsenistä äänestää purkamisen puolesta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti