17.12.2015

Monikielisyydestä Helsingin Sanomissa


17.12.2015
Lapsen aivot ovat ihmeelliset. Ensimmäisinä elinvuosina uusia hermosoluyhteyksiä syntyy 700 joka sekunti. Aikuiset kuitenkin ajattelevat usein omia kielikurssikokemuksiaan ja kuvittelevat, että lapsella on yhtä vaikeaa.
”Pieni lapsi joutuu jatkuvasti tilanteisiin, joita hän ei ymmärrä. Epämääräisyys ei hämmennä lapsia samalla tavoin kuin aikuisia”, Kuisma muistuttaa.
Ja vaikka monikielinen perhe-elämä vaikuttaa monimutkaiselta, siihen tottuu nopeasti.
”Mieheni mielestä se on kuin lepohetki, kun tytöt alkavat puhua suomea. Silloin vastuu siirtyy minulle”, Kuisma sanoo.
”Ei haittaa, vaikka kaikki eivät ymmärrä kaikkea. Eihän mieheni ole aina edes läsnä, kun puhun lapsille.”
”Meillä on samat mielipiteet kasvatuksesta. Luotan täysin Sannaan, vaikka en aina tiedäkään, mitä hän lapsille sanoo”, Eduardo Domingues de Jesus kertoo.
Loppujen lopuksi monikielisyys vaivaa eniten niitä, joille se ei kuulu: ulkopuolisia.
”Jotkut sukulaiset saattavat ajatella, että suomen puhuminen johtuu ideologiasta. Että en halua lapsistani amerikkalaisia”, Kuisma sanoo. Hänen mielestään tulisi ymmärtää, että ihmisellä voi olla monta kotimaata ja äidinkieltä. Ja ettei äidinkieli ole kellään täydellinen.

”Lapseni pärjäävät elämässään mainiosti osaamallaan suomella. Ehkä he joskus muuttavat Suomeen ja laajentavat sanavarastoaan. Ja mitä sitten, vaikka puheessa kuuluisi aksentti?”
Lue lisää tästä

15.12.2015

Rusukin toiminta SVT:n Uutisissa!


Avoin esikoulu suomeksi houkuttelee

Uppsalassa myös nuoret aikuiset on onnistuttu houkuttelemaan mukaan suomenkieliseen toimintaan. Yksi kohtaamispaikka  on pari vuotta sitten aloittanut avoin esikoulu, joka on vakiinnuttanut paikkansa lapsiperheiden parissa.
Suomenkielissä avoimessa esikoulussa Uppsalan Fyrisgårdenin tiloissa käy joka perjantai vanhempia tai isovanhempia lapsineen. Toiminta lähti muutaman aktiivisen äidin aloitteesta lähes kolme vuotta sitten.
 – Kun lähdettiin tätä toimintaa kehittämään, ideana oli juuri se, että ruotsinsuomalaiset vanhemmat voisivat tavata toisiaan. Olisi tällainen tapaamispaikka ja vertaistukea. Ja muita vanhempia, joiden kanssa voi puhua suomea ja että myös lapset kuulee, kuinka omat vanhemmat puhuu muiden kanssa suomea, Tuuli Uljas ruotsinsuomalaisesta kieli- ja kulttuuriyhdistyksestä Rusukista kertoo.

Rahoitus kielialuevaroista

Nuoret aikuiset on saatu mukaan innokkaiden vanhempien ja viidakkorummun avulla, mutta myös kunta on tiedottanut toiminnasta. Rusukin pyörittämä avoin esikoulu saa tukea kunnan hallintoaluevaroista.
 – Tämä on kaikille avointa, tänne saa tulla kaikki, jotka haluavat kuulla tai puhua suomen kieltä. Meillä on myös ruotsinkielisiä puolisoita, jotka iloisesti laulavat mukana, Uljas kertoo. 
– Kansalliset vähemmistöt eivät ole mikään projekti, vaan työ jatkuu, tärkeää että kiinnostusta riittää vauvasta vaariin.
Katso SVT:n Uutisia tästä.


Suomenkielisessä esikouluryhmässä paikkoja vapaana kevääksi!

8.12.2015

Kipinä-ryhmän nuoret Uppsalan go-kart keskuksella!


Ohjaaja Minna Tuuli raportoi:
"Tällä kertaa Kipinä-ryhmän nuoret kokoontuivat tutun kerhotalon sijaan Uppsalan go-kart keskuksella lauantai aamusta. Luvassa oli kolmiottelu, johon nuoret saivat valita kaksi extra aktiviteettia karting-ajelun jatkoksi, sekä monien ikuinen suosikki: Tacobuffetti. Yhteisessä äänestyksessä aktiviteeteista segway ja sumopaini nousi ehdottomiksi voittajiksi.
Eikun kamat kasaan ja kuuntelemaan ajoradalle ohjeita ja eri väristen lippujen merkityksiä ennen ajamaan pääsyä. Tytöt pääsivät ajamaan yhdessä ensimmäiseen ajovuoroon, jonka ansiosta viimeisetkin kartingiin kiiruhtaneet pojat ehtivät täydellisesti mukaan. Vauhtia ei jäänyt ajoradalta puuttumaan!
Seuraavaksi luvassa oli sumopainia sumo puvut päällä. Jälleen luvassa nopea sääntöjen katsaus, ja ensimmäisten ryömiminen sumo pukuihin sai alkaa. Naurusta ei voinut välttyä itse pukujen sisällä ollessa, saatikka kerho kavereiden muodonmuutosta katsellessa. Lopuksi nuoret halusivat palavasti nähdä ohjaajat ottamassa sumo ottelua - No sehän toteutui.
Jälkimmäisenä vuorossa oli segway radan kokeileminen. Suurin osa nuorista oli kokeillut segwayta jo aiemmin, mikä aktiviteettien-vetäjän sanojenkin mukaan näkyi heti ”Normaalisti nuorilla ei mene noin hyvin heti alusta alkaen.” Koska segwaylla on mahdollista mennä vain yksittäin, saivat muut nuoret kokeilla hieman jousiammuntaa siinä sivussa. 
Päivä päättyi tacobuffettiin, joka oli alakerrassa valmiina odottamassa. Syödessä puhuimme hieman eri jouluperinteistä - jos niitä on, lempi jouluruoista ja jouluahjatoiveista. Uuden vuoden lupauksia ei vaikuttanut olevan yhdelläkään ryhmän nuorista. Syömisestä meille jäi vielä aikaa yli, ja ehdimme leikkiä pari Solmua ja Rikkinäistä puhelinta yhdessä. Kiitos kaikille syksystä. Hyvää Joulun aikaa kaikille ja keväällä nähdään taas! - Minna"



3.12.2015

”Skolan tar inte vara på barnens alla språk”

Tidigare trodde man att barn skulle  hålla sig till ett språk. I  dag vet man att flerspråkigheten är bra för såväl karriären som hjärnan. Språkforskaren Carla Jonsson menar att vi blandar språk för att kommunicera effektivare med varandra.

Det har funnits en föreställning om att personer som använder flera språk är sämre på vart och ett av språken eftersom de blandas i  huvudet.

Det gjorde att hemspråksundervisningen länge var ifrågasatt och att barn som talade flera språk uppmanades att hålla sig till svenska.

På många håll lever den här enspråkighetsnormen kvar. Men den är på väg att försvinna i rasande fart i dagens globaliserade värld. I  dag är det inte ovanligt att tio olika språk används av eleverna på en skola.

En av dem som forskar i ämnet är Carla Jonsson vid Centrum för tvåspråkighetsforskning vid Stockholms universitet. Vi träffar henne på Sundbybergs bibliotek dit hon går ibland för att läsa sina studenters uppsatser.

– Det brukar vara lugnt och skönt här, säger hon och berättar att hon precis har kommit hem från Barcelona där hon har bott under hösten tillsammans med familjen för att få tid att forska på heltid.

Hon pratar svenska och spanska med sina två barn, två och sex år gamla. I Barcelona gick sexåringen i en spansk-katalansk skola där undervisningen skedde på båda språken. Han lärde Carla en del slang från skolgården och även ord och fraser på katalanska.

– Flerspråkigheten har verkligen varit berikande för honom, säger Carla och förklarar hur snabbt det gick för honom att få nya kompisar – delvis för att han från första dagen kunde hänga med i deras prat.

För tio år sedan skrev hon en avhandling om chicanopjäser som spelas i Kalifornien. De är författade av personer med mexikanskt ursprung som ”kodväxlar” mellan spanska och engelska för att skapa vissa effekter. ”Kodväxling” betyder att den som pratar växlar mellan olika språk.

I dag föredrar hon att använda det nyare uttrycket ”translanguaging” som inte har hunnit översättas till svenska än, men som hon tycker säger mer om vad det handlar om.

– I princip bygger det på en liknande tanke som kodväxling. Men om man med kodväxling menar att någon växlar mellan olika språk, så handlar translanguaging mer om att man inte ser språken som separata kodsystem.

Läs mer i DN här
http://mobil.dn.se/insidan/skolan-tar-inte-vara-pa-barnens-alla-sprak/

  • MENY

”Skolan tar inte vara på barnens alla språk”

Bokmärk artikel
”Skolan missar ofta att se hur mycket ett enskilt barn faktiskt kan, särskilt som det kanske inte alltid kan uttrycka sina kunskaper på svenska”, säger Carla Jonsson.
”Skolan missar ofta att se hur mycket ett enskilt barn faktiskt kan, särskilt som det kanske inte alltid kan uttrycka sina kunskaper på svenska”, säger Carla Jonsson. Foto: Magnus Hallgren

Tidigare trodde man att barn skulle försöka hålla sig till ett språk. I  dag vet man att flerspråkigheten är bra för såväl karriären som hjärnan. Språkforskaren Carla Jonsson menar att vi blandar språk för att kommunicera effektivare med varandra.

Ruotsinsuomalainen kirjallisuus esittäytyy Kaupunginkirjastossa 5.12. Klo.13-16

    Suomen kieltä on käytetty Ruotsissa kirjallisena kielenä pitkään. Monet ruotsinsuomalaiset kulttuuriyhdistykset ja suomenkieliset lehdet täyttävät 40 vuotta tänä vuonna.  

    Tid och plats:

    1. lördag, den 5 december 2015Tid: 13:00Stadsbiblioteket, UppsalaKerstin Ekmansalen

     Ohjelmassa muun muassa: Kirjailijavierailu Tiina Laitila Kälvemark, Uppsalan kirjoittajakoulu, opastusta suomenkielisen kirjallisuuden hakemiseen, lastenohjelmaa, ruotsinsuomalaisia kirjailijoita ja kirjapöytiä, ruotsinsuomalainen kulttuurilehti Liekki ja Kielineuvoston Kieliviesti.

    Järjestäjät: Ruotsinsuomalaisten Kirjoittajien Yhdistys, Uppsalan kaupunginkirjasto, Uppsalan kunta, Kielineuvosto, Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistys.Yleisölle tarjotaan kahvia ja virvokkeita.
    Kieli: Suomi ja ruotsi Tervetuloa!
    Kerstin Ekman-sali 

    13.00-13.05  Välkomstord, Karin Runevad, Uppsala stadsbibliotek
    13.05-13.15  Ruotsinsuomalaisesta kulttuurista ja suomen kielestä. Satu Gröndahl, Leena Huss
    13.15-14.00  Kirjailijahaastattelu. Kirjailija Tiina Laitila Kälvemark keskustelee Jaana Johanssonin kanssa.
    14.00-14.30  Uppsalan kirjoittajakoulu, Pirjo Hamilton
    13.30- 14.15 Suomenkielinen satutunti, Laura Hagström
    14.30-16.00  Kirjapöytiä, virvokkeita, kahvia, seurustelua

    På svenska:

    Många sverigefinska kulturföreningar och finskspråkiga tidskrifter fyller 40 år i år och det firar vi på Stadsbiblioteket lördagen den 5 december klockan 13-16 i Kerstin Ekman-salen.

    Fri entré. Boka biljett i Stadsbibliotekets reception, telefon 018-727 17 00. Hämta ut biljetten senast 30 min. före programmets start.

    Program:

    13.00-13.05 Välkommen (på svenska), Karin Runevad 
    13.05-13.15 Anförande om sverigefinska minoritetskulturen och hur den har överlevt, språksociologiskt perspektiv, varför vi är samlade Satu Gröndahl samt  Leena Huss.
    13.15-14.00 Författarsamtal: författaren Tiina Laitila Kälvemark i samtal med Jaana Johansson.     
    14.00-14.30 Pirjo Hamilton och skribentkursen 
    13.30-14.15 Laura Hagström läser sagor på finska för barn i skattkammaren, barnavdelningen
    14.30-16.00 Mingel och bokbord

    Arrangörer: Föreningen för Sverigefinska Skribenter, Uppsala kommun, Språkrådet, Sverigefinnarnas språk- och kulturförening i Uppsala.

    Vi bjuder på kaffe och förfriskningar.

    Språk: Finska och svenska.

    Välkommen!