Uppsalan ruotsinsuomalaisten
kieli- ja kulttuuriyhdistys (Rusukki)
Toimintasuunnitelma vuodelle 2016
Yhdistyksen
tavoitteena on toimia kaikkien suomalaista sukuperää olevien yhteisenä
organisaationa. Sen päätarkoituksena on säilyttää, kehittää ja edistää suomea
vähemmistökielenä sekä suomenkielistä ja ruotsinsuomalaista kulttuuria Uppsalan
kunnassa.
Uppsalan kunta suomen kielen hallintoalueena
· Yhdistys jatkaa aktiivista
osallistumistaan neuvonpitoon kunnan edustajien kanssa suomen kielen hallintoaluetta
koskevan työn osalta.
· Järjestämme myös vuoden 2016 aikana
suurimman osan toiminnastamme Fyrisgårdenissa (Svartbäcksgatan 58), joka on
osoittautunut monin tavoin hyväksi kohtauspaikaksi.
Vuoden 2016 suurimmat haasteet
· Vuoden 2015 aikana suurimmat ongelmat koskivat
yhä peruskoulun suomen kielen opetusta. Parannus entiseen oli, että
syyslukukaudesta 2015 lähtien vähemmistökieliset ovat saaneet lukea suomea
äidinkielenä, vaikka heillä ei olisi ennestään minkäänlaista suomen kielen
taitoa, ja uskomme, että monet keskustelumme ja kirjeenvaihtomme koulusta
vastuussa olevien tahojen kanssa ovat johtaneet siihen, että vasta-alkajille
(1-3 –luokkalaisille) annetaan 2 x 30 minuuttia opetusta viikossa. Muiden
suomea äidinkielenä lukevien osalta aika on yhä ”vähintään 40 minuuttia”, kun
aikaisemmin opetusaika saattoi olla 20-30 minuuttiakin. Tulevan vuoden aikana
tulemme jatkamaan yrityksiämme saada opetusaikaa lisätyksi kaikkien oppilaiden
osalta.
· Tiedottaminen koululain muutoksesta ja
vasta-alkajien mahdollisuudesta lukea suomea äidinkielenä on tähän mennessä
ollut puutteellista. Jatkamme täydentävää tiedotustyötä kaikkien käytössämme
olevien kanavien kautta.
· Suomenkielisen esikouluosaston muuttaminen
Hällbyhyn ja uusien paikkojen sijoittaminen sen yhteyteen on sujunut hyvin,
mutta uuden esikoulun sijainti (hieman kauempana keskustasta) on osoittautunut
hankalaksi kaupungin toiselta puolelta tuleville perheille. Kun uutta jonoa
alkaa kertyä, pyrimme vaikuttamaan siihen, että uusi osasto sijoitetaan toiseen
paikkaan. Nykyisen osaston 36 paikasta on tällä hetkellä 5 täyttämättä, ja
uhkana on, että hallintoaluevaroja ei ehkä jatkossa voi käyttää tyhjien
paikkojen maksamiseen. Olemme ottaneet ongelman esille neuvonpidoissa ja
kehottaneet kuntaa takaamaan, että suomenkielisen osaston tulevaisuus
turvataan, vaikka lasten lukumäärä ei aina olisi tasan 36. Tulemme vuoden 2016
aikana työskentelemään sen puolesta, että Huvikumpu/Villekulla saa
erikoislaatunsa johdosta oikeuden pienempään lapsimäärään/osasto.
Tärkeitä toimintamuotoja, joita pyrimme vahvistamaan
ja edistämään vuoden 2016 aikana:
Esikouluikäiset
· Lasten kulttuuri-identiteetin kehittymistä
ja vähemmistökielen käyttöä on vähemmistölain mukaan edistettävä erityisesti,
ja esikoulujen on tarjottava suomenkielisille toimintaa kokonaan tai osittain
suomen kielellä. Vuoden 2015 saimme lisäpaikkoja suomenkieliselle esikouluosastolle, mutta tänäkään vuonna ei
tietääksemme ole tapahtunut mitään parannusta niiden lasten kohdalla, jotka eivät käy suomenkielisestä esikoulua.
Vuoden 2015 aikana otimme tämän asian esille neuvonpidossa, mutta tuloksetta. Pyrimme
seuraamaan ja mahdollisuuksien mukaan kartoittamaan tilannetta
facebook-sivujemme ja jäsenperheittemme avulla ja muistuttamaan kuntaa jatkuvasti
näidenkin lasten kielellisistä oikeuksista.
· Vuonna 2013 perustetun suomenkielisen avoimen esikoulun,
pienimpien lasten ja heidän huoltajiensa kohtauspaikan, toiminta on kasvanut
edelleen vuoden 2015 aikana ja on hyvin suosittua. Pyrimme turvaamaan toiminnan
myös vuodeksi 2016.
· Vuoden 2015 aikana alettiin lyhyen tauon
jälkeen taas järjestää suomenkielisiä
satutunteja yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Kävijöiden määrä
lisääntyi selvästi verrattuna aikaisempiin vuosiin. Kaupunginkirjaston
pyynnöstä satutunteja jatketaan myös vuonna 2016. Kevääksi on suunnitteilla 8
satutuntia
Kouluikäiset
· Vähemmistölaissa ei ole erityista koulua
koskevaa pykälää, mutta siinä todetaan kuitenkin, että lasten
kulttuuri-identiteetin kehittymistä ja vähemmistökielen käyttöä tulee tukea
erityisesti. Kouluikäisten kohdalla se merkitsee sitä, että koulujen tulee myös
ottaa erityista vastuuta vähemmistökielisistä lapsista. Uppsalan kunnan
peruskoulujen äidinkielen opetukseen tulee vuosittain ylimääräistä
valtiontukea, jonka pitäisi lisätä lasten mahdollisuuksia saada opetusta suomen
kielessä. Vuoden 2015 syksystä alkaen lisärahojen määrä on kasvanut
alkeisopetuksen tähden. Jatkamme ylimääräisten rahojen käytön seuraamista ja
pyrimme kaikin tavoin lisäämään äidinkielen opetuksen määrää.
· Vuonna 2011 Uppsalaan perustettiin perustettiin
säännöllistä suomenkielistä koululaisten kerhotoimintaa, jonka nimeksi tuli
Uppsalan Suomi-koulu. Sen
toiminta kasvoi vuoteen 2015 mennessä niin huomattavasti, että lapsiryhmä
jaettiin iän perusteella kahteen: Minnareihin (6-10 vuotiaat) ja Kipinään
(11-14-vuotiaat). Vuoden 2016 aikana pyrimme vakiinnuttamaan uudet ryhmät ja
vahvistamaan ja monipuolistamaan toimintaa entisestään.
Nuoret
· Kipinä-ryhmän perustaminen (ks. edellä) merkitsi yhdistyksellemme ensimmäistä konkreettista
askelta nuorten mukaan saamiseen.
· Pyrimme vaikuttamaan siihen, että kunta
järjestää teini-ikäisiä ja nuoria aikuisia kiinnostavaa kulttuuriohjelmaa myös
tulevana vuonna.
Aikuiset ja eläkeläiset
· Vähemmistölain mukaan kunnan on tarjottava
vanhusten huoltoa kokonaan tai osittain suomen kielellä. Suomenkielinen vanhusten osasto Onnela/Fortuna, Sävjassa, aloitti
toimintansa vuonna 2012. Vuoden 2015 lopulla Onnelassa oli sijaista, jotka
eivät puhuneet suomea. Pyrimme vuoden 2016 aikana seuraamaan aktiivisesti
tilannetta ja varmistamaan, että hyvä kehitys jatkuu ja sijaiset korvataan
vakituisilla, suomentaitoisilla henkilöillä.
· Olemme vuoden 2015 aikana ottaneet esille,
että Onnelan johtajan tulisi osata suomea sen verran, ettei hän jäisi
ulkopuoliseksi, kun toiminta on suomenkielistä ja vanhukset keskustelevat mielellään
suomeksi. Tulemme muistuttamaan asiasta jälleen vuoden 2016 aikana, vaikka
muutoksen aikaan saaminen siltä osin saattaa olla vaikeaa.
· Suurin osa Uppsalan suomenkielisistä
vanhuksista jää Onnelan ulkopuolelle. Meillä on hyvin vähän tietoa siitä,
kuinka monet heistä saavat vähemmistölain edellyttämään toimintaa ainakin osittain suomen kielellä. Asia ei ole edistynyt
vuoden 2015 aikana, mutta vuonna 2016 yritämme vaikuttaa siihen, että kaikille
hoitokodeille annetaan selvemmät ohjeet vähemmistölain edellyttämästä tuesta. Pyrimme
myös vaikuttamaan siihen, että kunta tekisi kartoituksen siitä, mitä eri
hoitokodeissa tehdään suomenkielisten vanhusten hyväksi.
· Eläkeläistapaamiset Storgatanilla ovat jatkuneet vuoden 2015
aikana ja niiden suosio on yhä vain kasvanut. Pyrimme panostamaan vahvasti tähän
toimintaan myös vuonna 2016.
· Vuonna 2015 uudelleen aloitettua
eläkeläisten tietonekurssia pyritään jatkamaan vuonna 2016, koska kiinnostus on
selvästi suuri.
· Suosittu lukupiirimme on ollut toiminnassa
yhdistyksemme perustamisesta lähtien, ja pyrimme jatkamaan sen toimintaa myös
vuonna 2016 yhteistyössä Uppsalan kaupunginkirjaston kanssa.
Yleistä
· Vuonna 2016 jatkamme edelleen työtämme
suomenkielisen kulttuuritarjonnan lisäämiseksi Uppsalan kunnassa yhteistyössä
suomenkielisen päiväkotiosaston, Suomi-koulun, Onnelan suomenkielisen osaston,
muiden suomen kielellä toimivien organisaatioiden ja Uppsalan kunnan kanssa.
· Panostamme vahvasti sosiaaliseen mediaan
uusien ruotsinsuomalaisten tavoittamiseksi ja tiedottamisen tehostamiseksi.
Varsinkin blogi- ja facebook-sivumme ovat olleet hyvin suosittuja. Erityinen
vanhempien facebook-ryhmä on ollut avuksi esikoulua ja koulua koskevissa keskustelussa.
Pyrimme vuoden 2016 aikana jatkamaan ja lisäämään sosiaalisen median käyttöä
Rusukin toiminnassa. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että sosiaalisen
median ulkopuolella olevat jäsenet eivät saa tarpeeksi informaatiota.
Kommentit
Lähetä kommentti