28.11.2015

Anne Harbom Jäderlund Rusukin syyskokouksen vieraana 14.11.



Rusukin syyskokousta lauantaina 14. marraskuuta juhlisti Uppsalan kielikoulun lehtorin Anne Harbom Jäderlundin vierailu. Hän piti mielenkiintoisen esityksen siitä, miten suomen kieltä opetetaan Uppsalan kouluissa. Tarjolla on opetuksen ohella myös monenlaisia retkiä, opintokäyntejä, projekteja ja kilpailuihin osallistumista. 


Anne kertoi, että Uppsalan suomea lukevat lukiolaiset ovat olleet erityisen voitokkaita tämän vuoden ruotsinsuomalaisten nuorten novellikilpailussa. Kilpailuun tuli yhteensä 83 novellia, ja jaetulle ykkössijalle pääsivät kolme uppsalalaista tyttöä: Siiri Kilpeläinen, Matilda Helminen ja Petra Niskala!
Onneksi olkoon, Siiri, Matilda ja Petra!

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Uppsalan suomentaitoiset lukiolaiset kunnostautuvat! Viime vuoden novellikilpailun voittaja Lisa Lundström, hänkin Uppsalasta, sai pyynnön kirjoittaa sadun Utbildningsradion Roketti-ohjelmaa varten. Hänen ruotsinsuomalainen satunsa "Eira ja minä" löytyy tästä.

Suomenopetuksen arjesta ja juhlasta voit lukea lisää Uppsalan kielikoulun suomenkielisestä blogista.


Rusukin toimintasuunnitelma vuodelle 2016


Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistys (Rusukki)
Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Yhdistyksen tavoitteena on toimia kaikkien suomalaista sukuperää olevien yhteisenä organisaationa. Sen päätarkoituksena on säilyttää, kehittää ja edistää suomea vähemmistökielenä sekä suomenkielistä ja ruotsinsuomalaista kulttuuria Uppsalan kunnassa.

Uppsalan kunta suomen kielen hallintoalueena

·      Yhdistys jatkaa aktiivista osallistumistaan neuvonpitoon kunnan edustajien kanssa suomen kielen hallintoaluetta koskevan työn osalta.

·      Järjestämme myös vuoden 2016 aikana suurimman osan toiminnastamme Fyrisgårdenissa (Svartbäcksgatan 58), joka on osoittautunut monin tavoin hyväksi kohtauspaikaksi.

Vuoden 2016 suurimmat haasteet

·      Vuoden 2015 aikana suurimmat ongelmat koskivat yhä peruskoulun suomen kielen opetusta. Parannus entiseen oli, että syyslukukaudesta 2015 lähtien vähemmistökieliset ovat saaneet lukea suomea äidinkielenä, vaikka heillä ei olisi ennestään minkäänlaista suomen kielen taitoa, ja uskomme, että monet keskustelumme ja kirjeenvaihtomme koulusta vastuussa olevien tahojen kanssa ovat johtaneet siihen, että vasta-alkajille (1-3 –luokkalaisille) annetaan 2 x 30 minuuttia opetusta viikossa. Muiden suomea äidinkielenä lukevien osalta aika on yhä ”vähintään 40 minuuttia”, kun aikaisemmin opetusaika saattoi olla 20-30 minuuttiakin. Tulevan vuoden aikana tulemme jatkamaan yrityksiämme saada opetusaikaa lisätyksi kaikkien oppilaiden osalta.

·      Tiedottaminen koululain muutoksesta ja vasta-alkajien mahdollisuudesta lukea suomea äidinkielenä on tähän mennessä ollut puutteellista. Jatkamme täydentävää tiedotustyötä kaikkien käytössämme olevien kanavien kautta.

·      Suomenkielisen esikouluosaston muuttaminen Hällbyhyn ja uusien paikkojen sijoittaminen sen yhteyteen on sujunut hyvin, mutta uuden esikoulun sijainti (hieman kauempana keskustasta) on osoittautunut hankalaksi kaupungin toiselta puolelta tuleville perheille. Kun uutta jonoa alkaa kertyä, pyrimme vaikuttamaan siihen, että uusi osasto sijoitetaan toiseen paikkaan. Nykyisen osaston 36 paikasta on tällä hetkellä 5 täyttämättä, ja uhkana on, että hallintoaluevaroja ei ehkä jatkossa voi käyttää tyhjien paikkojen maksamiseen. Olemme ottaneet ongelman esille neuvonpidoissa ja kehottaneet kuntaa takaamaan, että suomenkielisen osaston tulevaisuus turvataan, vaikka lasten lukumäärä ei aina olisi tasan 36. Tulemme vuoden 2016 aikana työskentelemään sen puolesta, että Huvikumpu/Villekulla saa erikoislaatunsa johdosta oikeuden pienempään lapsimäärään/osasto.


Tärkeitä toimintamuotoja, joita pyrimme vahvistamaan ja edistämään vuoden 2016 aikana:

Esikouluikäiset

·      Lasten kulttuuri-identiteetin kehittymistä ja vähemmistökielen käyttöä on vähemmistölain mukaan edistettävä erityisesti, ja esikoulujen on tarjottava suomenkielisille toimintaa kokonaan tai osittain suomen kielellä. Vuoden 2015 saimme lisäpaikkoja suomenkieliselle esikouluosastolle, mutta tänäkään vuonna ei tietääksemme ole tapahtunut mitään parannusta niiden lasten kohdalla, jotka eivät käy suomenkielisestä esikoulua. Vuoden 2015 aikana otimme tämän asian esille neuvonpidossa, mutta tuloksetta. Pyrimme seuraamaan ja mahdollisuuksien mukaan kartoittamaan tilannetta facebook-sivujemme ja jäsenperheittemme avulla ja muistuttamaan kuntaa jatkuvasti näidenkin lasten kielellisistä oikeuksista.

·      Vuonna 2013 perustetun suomenkielisen avoimen esikoulun, pienimpien lasten ja heidän huoltajiensa kohtauspaikan, toiminta on kasvanut edelleen vuoden 2015 aikana ja on hyvin suosittua. Pyrimme turvaamaan toiminnan myös vuodeksi 2016.

·      Vuoden 2015 aikana alettiin lyhyen tauon jälkeen taas järjestää suomenkielisiä satutunteja yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Kävijöiden määrä lisääntyi selvästi verrattuna aikaisempiin vuosiin. Kaupunginkirjaston pyynnöstä satutunteja jatketaan myös vuonna 2016. Kevääksi on suunnitteilla 8 satutuntia

 Kouluikäiset

·      Vähemmistölaissa ei ole erityista koulua koskevaa pykälää, mutta siinä todetaan kuitenkin, että lasten kulttuuri-identiteetin kehittymistä ja vähemmistökielen käyttöä tulee tukea erityisesti. Kouluikäisten kohdalla se merkitsee sitä, että koulujen tulee myös ottaa erityista vastuuta vähemmistökielisistä lapsista. Uppsalan kunnan peruskoulujen äidinkielen opetukseen tulee vuosittain ylimääräistä valtiontukea, jonka pitäisi lisätä lasten mahdollisuuksia saada opetusta suomen kielessä. Vuoden 2015 syksystä alkaen lisärahojen määrä on kasvanut alkeisopetuksen tähden. Jatkamme ylimääräisten rahojen käytön seuraamista ja pyrimme kaikin tavoin lisäämään äidinkielen opetuksen määrää.

·      Vuonna 2011 Uppsalaan perustettiin perustettiin säännöllistä suomenkielistä koululaisten kerhotoimintaa, jonka nimeksi tuli Uppsalan Suomi-koulu. Sen toiminta kasvoi vuoteen 2015 mennessä niin huomattavasti, että lapsiryhmä jaettiin iän perusteella kahteen: Minnareihin (6-10 vuotiaat) ja Kipinään (11-14-vuotiaat). Vuoden 2016 aikana pyrimme vakiinnuttamaan uudet ryhmät ja vahvistamaan ja monipuolistamaan toimintaa entisestään.

Nuoret

·      Kipinä-ryhmän perustaminen (ks. edellä)  merkitsi yhdistyksellemme ensimmäistä konkreettista askelta nuorten mukaan saamiseen.

·      Pyrimme vaikuttamaan siihen, että kunta järjestää teini-ikäisiä ja nuoria aikuisia kiinnostavaa kulttuuriohjelmaa myös tulevana vuonna.

Aikuiset ja eläkeläiset

·      Vähemmistölain mukaan kunnan on tarjottava vanhusten huoltoa kokonaan tai osittain suomen kielellä. Suomenkielinen vanhusten osasto Onnela/Fortuna, Sävjassa, aloitti toimintansa vuonna 2012. Vuoden 2015 lopulla Onnelassa oli sijaista, jotka eivät puhuneet suomea. Pyrimme vuoden 2016 aikana seuraamaan aktiivisesti tilannetta ja varmistamaan, että hyvä kehitys jatkuu ja sijaiset korvataan vakituisilla, suomentaitoisilla henkilöillä.

·      Olemme vuoden 2015 aikana ottaneet esille, että Onnelan johtajan tulisi osata suomea sen verran, ettei hän jäisi ulkopuoliseksi, kun toiminta on suomenkielistä ja vanhukset keskustelevat mielellään suomeksi. Tulemme muistuttamaan asiasta jälleen vuoden 2016 aikana, vaikka muutoksen aikaan saaminen siltä osin saattaa olla vaikeaa.

·      Suurin osa Uppsalan suomenkielisistä vanhuksista jää Onnelan ulkopuolelle. Meillä on hyvin vähän tietoa siitä, kuinka monet heistä saavat vähemmistölain edellyttämään toimintaa ainakin osittain suomen kielellä. Asia ei ole edistynyt vuoden 2015 aikana, mutta vuonna 2016 yritämme vaikuttaa siihen, että kaikille hoitokodeille annetaan selvemmät ohjeet vähemmistölain edellyttämästä tuesta. Pyrimme myös vaikuttamaan siihen, että kunta tekisi kartoituksen siitä, mitä eri hoitokodeissa tehdään suomenkielisten vanhusten hyväksi.

·      Eläkeläistapaamiset Storgatanilla ovat jatkuneet vuoden 2015 aikana ja niiden suosio on yhä vain kasvanut. Pyrimme panostamaan vahvasti tähän toimintaan myös vuonna 2016.

·      Vuonna 2015 uudelleen aloitettua eläkeläisten tietonekurssia pyritään jatkamaan vuonna 2016, koska kiinnostus on selvästi suuri.

·      Suosittu lukupiirimme on ollut toiminnassa yhdistyksemme perustamisesta lähtien, ja pyrimme jatkamaan sen toimintaa myös vuonna 2016 yhteistyössä Uppsalan kaupunginkirjaston kanssa.


Yleistä

·      Vuonna 2016 jatkamme edelleen työtämme suomenkielisen kulttuuritarjonnan lisäämiseksi Uppsalan kunnassa yhteistyössä suomenkielisen päiväkotiosaston, Suomi-koulun, Onnelan suomenkielisen osaston, muiden suomen kielellä toimivien organisaatioiden ja Uppsalan kunnan kanssa.

·      Panostamme vahvasti sosiaaliseen mediaan uusien ruotsinsuomalaisten tavoittamiseksi ja tiedottamisen tehostamiseksi. Varsinkin blogi- ja facebook-sivumme ovat olleet hyvin suosittuja. Erityinen vanhempien facebook-ryhmä on ollut avuksi esikoulua ja koulua koskevissa keskustelussa. Pyrimme vuoden 2016 aikana jatkamaan ja lisäämään sosiaalisen median käyttöä Rusukin toiminnassa. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että sosiaalisen median ulkopuolella olevat jäsenet eivät saa tarpeeksi informaatiota.

26.11.2015

Adventin perhesunnuntai 29.11. klo 15-17


Uppsalan suomalainen seurakuntaryhmä järjestää Joulubasaarin
Almtunan kirkossa, Torkelsgatan 2

PIENI JOULUBASAARI 

Tuotto menee Peetelin lastenkodille. Voit tuoda omia tuottetasi myytäväksi jos haluat. Myös jos haluat lahjoittaa joululahjan virolaisille katu- lapsille, niin välittää seurakunta lahjasi perille Tarjolla glögiä ja pipareita! Uppsalan lapset saavat myös joulukalenterit.​
 RAP-JUMIS
Adventin koko perheen jumalanpalvelus rap-musiikilla höystettynä!  ​​
 ALMA-AASIN JOULUVAELLUS 
Alma-aasin jännä jouluinen vaellus Almtunan kirkossa. Laulua, tanssia ja leikkiä perheen pienimmille​
EXTREMEN KUNINKAAT-LEVYNJULKKARI
Uppsalan nuoret rapparit Ville, Oskari ja Eemeli vetävät oman levynjulkaisukeikan. Almtunan kirkon kellaritiloissa klo. 15.30! Levyn tuotto hyväntekeväisyyteen  ​

25.11.2015

Rusukin työ on tuottanut tuloksia



Uppsalan äidinkielen opetus mainitaan SVT:ssä. Niinkuin Rusukki on maininnut aikasemmin opetusaikaa on lisätty vuoden aikana 1-3 luokkalaisille (uutisissa vähän väärin kuvailtu; ei siis koske viidesluokkalaisia). Myös Rusukki mainitaan Uutisissa. 
"Uppsalassa on lisätty tänä syksynä suomen äidinkielen opetuksen määrää alaluokilla. Kunta nosti minuutteja aikaisemmasta puolesta tunnista yhteen tuntiin ryhmäkoosta riippumatta. 
Almtunan koulun viidettä luokkaa käyvä Siri Lindgren on yksi kunnan sadasta oppilaasta, jotka saavat suomen kielen opetusta. Aiemmin opetusta sai 30-40 minuuttia viikossa, ryhmäkoosta riippuen. Nyt yksikin oppilas saa opiskella äidinkieltään kokonaisen tunnin.
– Se merkitsee paljon. Voidaan tehdä paljon enemmän pieniä projekteja, eikä aina jouduta jättämään kesken asioita. Nyt ehditään käymään läpi lukuläksyt, kirjoittamaan päiväkirjaa, ehditään tehdä tehtäviä ja juttelemaan kaikista ajankohtaisista asioista paljon enemmän - meillä ei ole ain niin kauhea kiire, äidinkielen opettaja Anne Harbom Jäderlund sanoo.

”Kolme kertaa viikossa, jos saa toivoa”

Äidinkielen opetuksen määrä vaihtelee kunnasta toiseen. Uppsalassa ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistys Rusukki ja oppilaiden vanhemmat ovat ajaneet opetusmäärän lisäämistä jo vuosia. Seuraavana tavoitteena on saada minimimäärä kirjattua lakiin.
– Toivomus olisi tietysti se, että oppilaat saisivat kaksi kertaa opetusta, 30 minuuttia ja 30 minuuttia viikossa, mutta se on vielä vaikeampi järjestää opettajan kannalta. Tämä on jo tietysti voitto, jos saa 60 minuuttia viikossa. Mutta jos saisi vapaasti toivoa, niin 40 minuuttia kolme kertaa viikossa, Harbom Jäderlund laskeskelee.

Kolme opettajaa sadalle oppilaalle

Uppsalassa on kolme suomen äidinkielen opettajaa, jotka kiertävät opettamassa oppilaita esikoulusta lukioon. Lukujärjestyksen laatimisessa on pohtimista, sillä oppilaita on kaikissa kunnan kouluissa ja ala- ja keskiasteen tunnit on pidettävä koulun jälkeen kello 13 ja 16 välillä.
Opettajan mielestä syksyn muutokset ovat tuoneet jo näkyvää tulosta. Ensin tuli muutos lakiin vähemmistökielen lukuoikeuden laajentamisesta, mikä mahdollistaa oppilaiden jakamisen kahteen eri tasoon. Nyt oppimäärä useimpien oppilaiden kohdalla kaksinkertaistui.
– Kotonahan puhutaan ja monissa kodeissa luetaan myös, mutta kirjoittaminen jää vähemmälle. Se on sellainen suuri juttu, mitä harjoitellaan. Ja nyt ehdimme tekemään sitä enemmän. Oppilaat huomaa sen itsekin, kuinka ei tarvitse enää joka kerta kysyä, että miten tämä nyt kirjoitetaankaan."
Olemme aikasemmin kirjoittanneet asiasta blogissa. Katsokaa tästä.

    Meänkielelle ja suomelle halutaan kielikeskus


    Ruotsinsuomalaiset ja tornionlaaksolaiset esittävät, että kieliryhmille perustetaan yhteinen kielikeskus. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta on tänään jättänyt asiasta oman selvityksensä kulttuuriministerille.
    Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan mukaan suomen ja meänkielen kielikeskusta tarvitaan nimenomaan kielten elvytykseen. 
    - Kunnissa ja yhdistyksissä halutaan tukea konkreettiseen työhön. Lääninhallitus seuraa, miten vähemmistöasemaa toteutetaan, mutta se ei voi antaa tukea ja neuvoa revitalisaatioon, pohtii Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan puheenjohtaja Veera Florica Rajala.
    Esitys asiantuntijoiden kynästä
    Florica Rajalan lisäksi kulttuuriministeri Alice Bah Kuhnken pakeilla olivat edustajat myös Ruotsinsuomalaisten keskusliitosta sekä nuorten että eläkeläisten liitoista. Tornionlaaksolaisten edustajat tapaavat ministerin ensi tiistaina keskustellakseen samasta esityksestä. 
    Vähemmistötyön konkarit Leena Huss ja Kaisa Syrjänen Schaal ovat laatineet esityksen kielikeskuksesta Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan ja tornionlaaksolaisten järjestön STR-T:n pyynnöstä. 
    Mallia saamelaisista
    Esityksessä kielikeskuksen esikuvana on saamelaisten kielikeskus, joka on järjestelmällisesti kehittänyt keinoja saamen kielen elvytykseen. 
    Suomen ja meänkielen keskus sijaitsisi sekä Tornionlaaksossa että Tukholmassa ja Uppsalassa. Se olisi osa Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitosta, mutta sillä olisi eri tehtävä kuin kielenhuoltoa antavalla kielineuvostolla. Toisin kuin kielineuvosto, kielikeskus tekisi kenttätyötä ja seuraisi, miten elvytyskeinot käytännössä purevat. 
    - Tällä hetkellä kunnat eivät tiedä, mihin hallintoaluerahoja voi laittaa. Nyt elvytysrahaa käytetään hankkeisiin, joilla toivotaan, että on revitalisaatioeffekti, vaikka välttämättä ei ole niin, Veera Florica Rajala sanoo.

    Katso SVT Uutiset

    24.11.2015

    "Kirjoitettu sana" 5/12 klo 13-16 Uppsalan kaupunginkirjastossa!

    Monet ruotsinsuomalaiset kulttuuriyhdistykset ja suomenkieliset lehdet täyttävät 40 vuotta tänä vuonna. Ohjelmassa kirjailijavierailu:Tiina Laitila Kälvemark, Uppsalan kirjoittajakoulu, opastusta suomenkielisen kirjallisuuden hakemiseen, lastenohjelmaa, ruotsinsuomalaisia kirjailijoita ja kirjapöytiä, ruotsinsuomalainen kulttuurilehti Liekki ja Kielineuvoston Kieliviesti. Järjestäjät: Ruotsinsuomalaisten Kirjoittajien Yhdistys, Uppsalan kunta, Kielineuvosto ja Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistys (Rusukki). Tarjoamme kahvia ja virvokkeita. 
    Kieli: Suomi ja ruotsi. 

    Tervetuloa!


    Fri entré. Boka biljett i Stadsbibliotekets reception, telefon 018-727 1700. Hämta ut biljetten senast 39 min. före programmets start.

    21.11.2015

    Ruotsinsuomalaista rappia Uppsalassa 29.11


    EXTREMEN KUNINKAAT-LEVYNJULKKARI
    Uppsalan nuoret rapparit Ville, Oskari ja Eemeli vetävät oman levynjulkaisukeikan. Almtunan kirkon kellaritiloissa! Levyn tuotto hyväntekeväisyyteen!​ 
    Päivä: 29.11
    Aika: klo. 15.30
    Paikka: Almtunan kirkko
    Järjestäjä: Uppsalan suomalainen seurakuntaryhmä

    19.11.2015

    Vähemmistökielten äidinkielenopetukselle mahdollisesti minimimäärä?

    Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liiton pääsihteeri Tuuli Uljas (vas.)
     sekä Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan puheenjohtaja Veera Florica Rajala.
     Kuva/Foto: Heidi Herrmann SR Sisuradio







    Sisuradiosta:
    Ensimmäisessä tapaamisessaan kansallisten vähemmistöjen edustajien kanssa koulutusministeri Gustav Fridolin (MP) ei antanut konkreettisia lupauksia. Fridolin kertoo kuitenkin käyvänsä oppositiopuolueiden kanssa keskusteluja vähemmistökielten äidinkielenopetuksen tarkemmasta sääntelystä.

     Mukana neuvonpidossa oli Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan puheenjohtaja Veera Florica Rajala, joka esitti opetusministerille huolensa siitä, ettei kansallisten vähemmistöjen koulutusasioissa tapahdu tarpeeksi etenemistä tällä hallituskaudella.
    – Opetusministeriö on osallisena kulttuurministeriön vastaamassa selvityksessä, joka koskee vähemmistölainsäädäntöä, Florica Rajala sanoo.
    – Fridolin ymmärsi huolemme siitä, että jos koulutusasioita ruvetaan selvittämään samoin kuin vähemmistölainsäädäntöä, siinä tulee kestämään todella kauan. Sinä aikana on pakko tapahtua myös muita asioita.

    Vähemmistöjen edustajat ehdottivat neuvonpidossa koulutusministerille pilottikokeiluja ruotsinkielisissä, kunnallisissa kouluissa.
    – Yksi vaihtoehto on saamelaiskoulun järjestelmä. Kunta sitoutuu antamaan integroitua kaksikielistä opetusta ja se saisi valtion korvausta sitä varten. Toinen vaihtoehto on kielikylpymalli, jossa opetettaisiin enemmän suomen kielellä, jotta lapsi oppisi suomea käyttökielenä.
    Kuntia, jotka voisivat osallistua kokeiluun, ovat esimerkiksi Haninge tai Uppsala, jossa on paljon ruotsinsuomalaisia lapsia, Florica Rajala sanoo. Hänen mukaansa äidinkielenopetus, oli se sitten yksi tai kaksi tuntia viikossa, ei yksinkertaisesti riitä.
    Euroopan neuvosto on varoittanut Ruotsia jo kauan siitä, että vähemmistökielet kuolevat, ellei niiden äidinkielenopetusta lisätä nopeasti.

    Lue ja kuuntelee lisää Sisuradiosta.



    17.11.2015

    Elokuva Viikossa aikuiseksi Fyrisbiografenissa 1.12.

    1.12 klo. 18.30.
    Johanna Vuoksenmaan komedia ihmisten kompuroivista yrityksistä kasvaa aikuisiksi.

    Joukko toisilleen tuntemattomia miehiä ja naisia haluaa viettää toisenlaisen kesälomaviikon houkuttelevan oloisella aikuisten leirillä Turun saaristossa. Kun esittelyvideolla harjat hulmuten laukkaavat hevoset paljastuvatkin vain vapaan mielen symboleiksi ja leirin vetäjä karkaa koiransa synnytykseen, joutuvat leiriläiset etsimään kasvun aineksia itsestään ja toisistaan. Leiri saaressa ei ehkä täytä tuotelupausta ”elämän ihanimmasta viikosta”, mutta entisellään sieltä ei kukaan arkeensa palaa.

    Tervetuloa aikuisten ”seksittömälle ja päihteettömälle” aikuistumisleirille! Uusi elämäsi alkaa tästä!

    13.11.2015

    Pikku pikku lauluja/Små små visor-kirja kaikille vuonna 2015 syntyneille

    Uppsalan maakäräjät jakaa vuonna 2015 Uppsalan läänissä syntyville suomensukuisille vauvoille kirjan Pikku pikku lauluja/Små små visor. Kirjassa on tuttuja lastenlauluja suomeksi ja ruotsiksi sekä CD-levy.

    Kirjan voin hakea kaikista kirjastoista Uppsalan läänissä. Lisätietoa löytyy sivulta
    http://www.lul.se/sv/Kultur/Finsk-kultur/Finsk-gavobok-till-nyfodda/


    Onnelasta apu tukholmalaisvanhukselle!

    Uppsalan suomenkielinen hoitokotiosasto Onnela-Fortuna ja Uppsalan kunnan avuntarpeen käsittelijä saivat todella hyvää mainosta muutama kuukausi sitten, kun Mari Forsberg oli Sisuradion Huomenta Ruotsi -ohjelman aamun vieraana kertomassa kokemuksistaan.

    "Sollentunalaiselle Mari Forsbergille taistelu yli 90-vuotiaan isotädin hoitoon saamisesta muodostui kamppailuksi elämän ja kuoleman, toivon ja epätoivon välimaastossa. Ainoana omaisena Ruotsissa Mari sai kokea isotätinsä katoamisen, kaatumiset ja nälkälakon ennen kuin suomenkielinen hoitopaikka löytyi odottamattomalla tavalla. Kaisa Vuonokari haastattelee."  

    Kuuntele haastattelu tästä: Onnelaa koskeva osuus on haastattelun toisella puoliskolla. 

    Onnelassa on tällä hetkellä muutama suomenkielinen paikka vapaana. Uppsalan kunnan suomenkielinen koordinaattori Nina Klinge-Nygård antaa lisätietoja, puh: 018-727 18 32, sähköpostiosoite: nina.klinge-nygard@uppsala.se.