29.9.2015

Suomenkielinen sukunimi viestii alkuperästä

Foto: Sisuradio

Sukunimi halutaan säilyttää erityisesti siinä tapauksessa, jos sen kantaja ei puhu suomea, kertoo ruotsinsuomalaisia haastatellut nimitutkija Märit Frändén Kielten ja kansanperinteen laitokselta.
Kiirunasta kotoisin oleva Maria Niemi ei puhu suomea eikä meänkieltä, ja sukunimi on hänelle siksi erityisen tärkeä.
– Olen hukannut kielen, mutta nimi näyttää, mihin kuulun. Nimen myötä voin saada kontaktin muihin meänkielisiin, Maria Niemi sanoo.

Sukunimi viestii alkuperästä

Niemi ei koskaan oppinut puhumaan meänkieltä, sillä hänen vanhempansa eivät omien sanojensa mukaan halunneet sekoittaa hänen päätään puhumalla kahta kieltä.
Samoin on käynyt monen toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisen kohdalla. Monet heistä haluavat nyt säilyttää suomalaisen sukunimensä merkkinä omasta taustastaan.
Nimitutkija Märit Frändén Kielten ja kansanperinteen laitokselta Uppsalasta tutkii parhaillaan, miten ulkomaiset sukunimet muotoutuvat, kun niitä käytetään ruotsinkielisessä yhteiskunnassa. Hän on myös haastatellut kahdeksaa ruotsinsuomalaisia henkilöä. 
– He pitävät kaikki nimestään. Se koskee erityisesti niitä ruotsinsuomalaisia, jotka eivät puhu suomea. Hehän jäävät tavallaan vähemmistöryhmän rajamaille. Silloin halutaan säilyttää nimi, sillä se on ainoa merkki omasta suomalaisuudesta.
Kuuntele enemmän Sisuradiosta.

24.9.2015

Nu får alla elever studera sitt minoritetsspråk - om de får veta omlagändringen

Efter en ändring i skollagen får grundskoleelever från i höst läsa sitt minoritetsspråk som modersmål, även om de inte har kunskaper i språket sen tidigare. Sisuradios kartläggning visar dock att informationen om lagändringen på många håll varit bristfällig.

Leena Huss är professor i finska vid Uppsala universitet och forskar kringt språkbevarande och återtagande av minoritetsspråk. Hon är bekymrad:
– Många barn i Sverige har gått miste om sina språkliga rättigheter på grund av den assimilationspolitik som tidigare fördes i Sverige. Med den här lagändringen skulle man ge dem en möjlighet att ta tillbaka sitt språk. Om det stupar på att informationen inte når fram så är det verkligen ett misslyckande!

Fler elever har sökt sig till modersmålsundervisningen i de nationella minoritetsspråken efter att skollagen ändrades så att eleverna även kan läsa språken som nybörjarspråk.
Sisuradios kartläggning visar dock att det kan finnas många elever som berörs som inte nåtts av nyheten om de nya reglerna.

Hälften har fel på hemsidan

Sisuradio kollade läget i de tio kommuner i Sverige som har störst befolkning med finsk bakgrund. 
Hälften av dessa kommuner har till exempel gammal informationen på hemsidan om reglerna för undervisningen. 
En av de kommunerna är Huddinge söder om Stockholm. 
På Huddinge kommuns hemsida står det inte bara att eleverna ska ha grundläggande kunskaper i minoritetsspråket utan också att det för finskans och jiddisch del även krävs en grupp på fem elever för att undervisningen ska komma igång - något som ändrades redan 2008.  
– Kommunen har inte gjort någon riktad information om detta. Vi har pratat om att skriva mer riktat om det på kommunen hemsida, säger Leif Gustafsson som är biträdande rektor - ansvarig för modersmålsundervisningen i kommunen.
- Men just nu så står det ju helt felaktig information på er hemsida. Hur kommer det sig?  
– Det kan jag inte svara på riktigt. Det måste vi naturligtvis ändra på så fort som möjligt.  
Läs och lyssna mer här. Sisuradio.

23.9.2015

11-vuotias Siri haluaa puhua suomea tulevaisuudessa myös omille lapsilleen

Foto: Sisuradio






Tiedotus oikeudesta äidinkielenopetukseen ontuu, ja Ruotsin viralliset vähemmistökielet rinnastetaan yhä muiden kansallisuuksien kotikielien kanssa. Näin muun muassa Uppsalassa, missä 30 oppilasta on silti päässyt aloittamaan suomen kielen opinnot kesän lainmuutoksen jälkeen.
11-vuotias Siri Lindgren on kolmannen polven ruotsinsuomalainen. Hän käy viidettä luokkaa Almtunan peruskoulussa Uppsalassa.
Äidin ja ukin kanssa Siri puhuu suomea ja opettaa joskus suomea myös ruotsalaiselle isälleen. Isä on myös opiskellut suomen kieltä, sillä hän ymmärtää ja puhuu sitä vähän, Siri kertoo.
– Olen ajatellut puhua suomea myös sitten joskus omille lapsilleni, Siri tuumaa.
8-vuotias Elis Lindgren on peruskoulun toisella luokalla ja kertoo myös kirjoittavansa jo hieman suomen kieltä. Myös hän haluaa oppia suomea hyvin.
– Äidin kanssa luemme suomenkielisiä kirjoja kotona ja isän kanssa ruotsinkielisiä kirjoja, Elis sanoo.

Oppiaine siinä missä muutkin

Sirin ja Eliksen tapaan Uppsalassa opiskelee suomea äidinkielenän kaikkiaan 81 peruskoululaista. Tänä syksynä suomen kielen opinnot on aloittanut aivan alkeista vajaat 30 oppilasta.
Äidinkielenopettaja Anne Harbom Jäderlund on työskennellyt yli kolme vuosikymmentä opettajana. Hänellä on kokemusta sekä luokanopettajan työstä kuin myös äidinkielenopettajan työstä.
– Paljon on tapahtunut näiden vuosikymmenien aikana, mutta tarpeeksi ei ole tiedotettu siitä, että suomen kieli on kouluaine siinä missä muutkin kouluaineet.
– Minun on opettajana annettava arvosana tässä aineessa ja oppilaiden on opittava muutakin kuin hieman kommunikoimaan äidinkielellään, Harbom Jäderlund toteaa.

"Mikä ihmeen vähemmistökieli?"

Anne Harbom Jäderlundin mielestä tiedottaminen oikeudesta äidinkielenopetukseen ei ole toiminut riittävän hyvin.
Edelleenkin on rehtoreita, jotka saattavat kysyä äidinkielenopettajalta, että mikä ihmeen vähemmistökieli.
– Se on aika paha juttu mielestäni, ettei siinä asemassa oleva henkilö tunne asiaa, hän toteaa.
Anne Harbom arvelee, että Uppsalassa tieto on pääasiallisesti kulkenut kunnan suomenkielisen koordinoijan verkostojen välityksellä. Myös Hällbyn suomenkielisestä esikoulusta on tullut oppilaita tänä syksynä.
Anne Harbomin mielestä myös vanhemmilta vaaditaan kuitenkin aktiviisuutta ottaa selvää asiasta.

Regeringen drar undan mattan för det lokala minoritetsarbetet

Minoriteten begär samråd med ministern. Efter nyheten om att regeringen inte tar in fler förvaltningskommuner förrän minoritetslagen ses över rasar minoriteterna som nu begär ett samråd.

I ett pressmeddelande från Vera Florica Rajala, ordförande Sverigefinländarnas delegation, och Tore Hjort, ordförande Svenska Tornedalingarnas riksförbund, skriver de att minoriteterna vill ha ett samråd med ansvarig minister Alice Bah Kuhnke.

Det var i går som det framgick i regeringens budgetproposition att regeringen inte kommer att godkänna ansökningarna från åtta kommuner som vill tillhöra ett förvaltningsområde.
- Vi sverigefinska, tornedalska och samiska riksorganisationer reagerar mot detta, då regeringen inte flaggat för detta tidigare även om det varit mycket känt för dem, skriver minoriteterna i pressmeddelandet.

Det åtta ansökande kommunerna är Gislaved, Järfälla, Skellefteå, Söderhamn och Örnsköldsvik (alla finska), Luleå (meänkieli) och Sundsvall samt Åsele (samiska)

Läs hela skrivelsen här där minoriteterna begär samråd med ministern.

Se minoritet.se

22.9.2015

Suomenkielinen runopaja Uppsalan kaugunginkirjastossa 3. lokakuuta!


Lavarunouspajassa käymme läpi ja opettelemme kirjoitus- ja esiintymistekniikoita, niksejä ja vinkkejä runojen raapustamisen aloittamiseksi ja niiden esittämiseksi yleisön edessä. Ja mikä tärkeintä: esiinnymme toisillemme ja saamme mahdollisuuden kehittyä palautteen antamisen ja saamisen kautta!
Runopajassa puhumme ja kirjoitamme suomeksi. Ohjekirja, johon on koottu kurssin sisältö, on ruotsiksi. Jos osallistujalla on valmiina runon tynkä, voi sen ottaa Runopajaan mukaan ja työstää paikan päällä. Osallistujat voivat kirjoittaa myös team-runon eli ryhmärunon. Sopii erinomaisesti aloittelijalle ja myös edistyneemmälle runoilijalle tai artistille.
Lue lisää tästä


18.9.2015

Suomalaislapsille ruotsi tutuksi jyväskyläläisessä päiväkodissa!

"Tavoitteena on ollut tarjota lapsille mahdollisuus uuteen kieleen. Suomi ja ruotsi kulkevat koko ajan käsi kädessä, ovat yhtä arvokkaita ja tärkeitä."
Hän kertoo esimerkin: – Aamiaisella saatan sanoa: 'Vill du ha mycket gröt?' ja 'Tässä vähän mustikoita päälle'. Pihaleikeissä sama juttu: 'Kuinka vanha olet?' Viisi sormea nousee pystyyn ja sanon:'Kan du plocka fem leksaker?' Hallden-Paavola sanoo, että lapsille tämä on aivan luonnollista, koska he tietävät, että osaan molempia kieliä. Myös perheet ovat innostuneet elvyttämän kielitaitoaan ja ryhtyneet seuraamaan ruotsinkielisiä tv- ja radio-ohjelmia enemmän. 

Uppsalan Suomi-koulun perustajalle Gösta Knutsson-palkinto

Uppsalan kulttuuriyön avajaistilaisuudessa 11. syyskuuta ruotsinsuomalaiset saivat runsaasti huomiota! Kulttuurilautakunnan myöntämistä stipendeista ensimmäinen luovutettiin Beate Hyttinen Lindgrenille hänen menestyksekkäästä työstään Uppsalan ruotsinsuomalaisten lasten suomen kielen oppimisen hyväksi. Kunnan suomenkielinen koordinoija Nina Klinge-Nygård luki satapäiselle yleisölle stipendin saamisen perustelut suomeksi, jonka jälkeen sama luettiin ruotsiksi. Beate piti hienon kiitospuheen suurimmaksi osaksi ruotsiksi, mutta kehoitti lopussa suomeksi vanhempia puhumaan lapsilleen suomea ja toivotti lapset tervetulleiksi Suomi-kouluun!
Onneksi olkoon, Beate!

Elokuva Armi elää Fyrisbiografenissa 29.9.

29.9 klo. 18.30.
Jörn Donnerin ohjaama fiktiivinen elokuva Armi elää! on tarina yhdestä Suomen kaikkien aikojen tunnetuimmasta yritysjohtajasta. Se kertoo naisesta, joka loi Marimekon sekä sen puhdaslinjaisen tyylin, jota on opittu pitämään modernin suomalaisen muotoilun synonyymina. Niin johtajana kuin yksityishenkilönäkin Armi Ratia oli rohkea ja rajaton, kohtuuton ja kaikkensa antava.

Armin tarina kerrotaan teatteriseurueen kautta, joka valmistelee näytelmää Armista. Armia näyttelevän Marian (Minna Haapkylä) johdolla he kysyvät uudestaan ja uudestaan, kuka tämä merkillinen nainen todella on? Näytelmä keskittyy Armin elämässä vuosiin 1949–68, jolloin Armi perustaa Marimekon, johdattaa sen kansainväliseen menestykseen ja lopulta joutuu puntaroimaan omaa suhdettaan yritykseen: tarvitseeko Marimekko Armia, vai Armi Marimekkoa? Harjoitusprosessin aikana Maria-näyttelijä kamppailee Armin ristiriitaisuuksien välillä ja etsii totuutta ja kokonaista ihmistä legendan takaa.

15.9.2015

Ursula-kuoro

URSULA (Uppsalan Ruotsinsuomalaiset laulajat) perustettiin vuonna 2008 ja nykyään meitä on jo kaksikymmentä laulajaa. Joukkomme koostuu eri-ikäisistä laulajista ja meitä yhdistää halu laulaa. Laulamme kaikkea Sibeliuksesta nykypoppiin ja kansanlauluista gospeliin. 
Tule mukaan kokeilemaan, miltä kuorossa laulaminen tuntuu! Harjoittelemme Almtunan kirkossa keskiviikkoisin klo 19 - 21.
Syksyn kausi alkaa 16.8. Kuoroon ei ole pääsykoetta, lisätietoja saat kuoron johtajalta Mikko Rajalalta: mikko.rajala@svenskakyrkan.se
Lämpimästi tervetuloa!
Tervetuloa laulamaan - tai kuuntelemaan ja nauttimaan esiintymisiin!
Uppsalan suomalainen seurakuntaryhmä

10.9.2015

Gränbyn juttunurkka

Gränbyn juttunurkka
Perjantaisin 4.9. alkaen (joka toinen viikko klo 10.30-12) Gränbyssä kirkkokahvilassa 3.krs. diakoni Sanna Koljosen vetämä juttunurkka tulkaamukaan kahvilla ja juttelemaan kiinnostavista aiheista​.

Uppsala med i en utvärdering av hur statsbidragen används!

Nu ska Länsstyrelsen i Stockholms län och Sametinget analysera hur statsbidragen används i förvaltningsområdena för samiska, meänkieli och finska.
Det är regeringen som gett de två myndigheterna uppdraget som ska genomföras under hösten med hjälp av KPMG AB.

Det är ett urval av kommuner och landsting som ska delta i utvärderingen med syfte att ta reda på hur statsbidragen används och vilken betydelse de och dess storlek har för arbetet med minoritetsfrågor.
Kommuner som omfattas av utvärderingen:
Arvidsjaur, Borås, Eskilstuna, Gällivare, Göteborg, Haparanda, Kalix, Kiruna, Luleå, Lycksele, Stockholm, Storuman, Umeå, Upplands bro, Uppsala, Älvdalen, Örebro, Östersund, Östhammar och Övertorneå.
Läs mer

9.9.2015

Rap-kurssi 11-19 v. nuorille

Rap-kurssi 11-19v. nuorille
Tule mukaan keksimään suomenkielellä omia rap-biisejä, harjoittelemaan,
äänittämään ja esiintymään rap-kurssi kokoontuu Gottsundassa torstaisin
18:30-20:00. Ensimmäinen tapaaminen 27.8. Jos kiinnostuit ota
yhteyttä .

Järjestäjä: Uppsalan suomalainen seurakuntaryhmä

8.9.2015

Lukupiiri

Lukupiiri

Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistyksen Rusukin ja Kaupunginkirjaston toimesta Uppsalassa toimii ruotsinsuomalainen lukupiiri. Piirissä luetaan suomenkielistä kirjallisuutta ja se kokoontuu keskustelemaan luetuista kirjoista kerran kuukaudessa. 
Tapaamiset syksyn 2015 aikana: 17. syyskuuta, 15. lokakuuta, 19. marraskuuta ja 17. joulukuuta klo 17.00.
Yhteyshenkilö: Raija Hynninen, sähköposti: raija.hynninen@telia.com, tai kirjastonhoitaja Karin Engström, sähköposti: karin.engstrom@uppsala.se 

7.9.2015

Eläkeläistapaamiset

Syksyn aikana järjestetään eläkeläistapaamisia Träffpunkt Storgatanissa. Tavataan torstaisin kahvikupin ääressä, jutellaan ja seurustellaan. Ohjelmaa on myös tiedossa.
Paikka: Träffpunkt Storgatan, Storgatan 11.
Aika: joka torstai alkaen 3. syyskuuta
klo 11.00-13.00.
Lisätietoja: Pirjo Piispanen (vetäjä), puh. 23 00 24
Järjestäjä: Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistys Rusukki.
Lue lisää Rusukin toiminnasta.

6.9.2015

Seurakunnan Muskari tiistaisin

Musiikkileikkikoulu eli muskari pidetään tiistaisin 0 - 5 -vuotiaille lapsille Gottsundan kirkolla klo 15-16.30. Muskari alkaa syksyllä 25. elokuuta.

Muskari on oma kohtauspaikka 0-5-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Muskarissa kahvitellaan, leikitään, lauletaan ja soitetaan.
Lauluhetket ikäryhmittäin.
Muskari kokoontuu tiistaisin klo 15 – 16.30 Gottsundan kirkon lastentiloissa. Ilmoittaudu musiikkipedagogillemme.
Muskarin lukukausimaksu on 200kr / lapsi Ruotsin kirkon jäseniltä, 300 kr ei-jäseniltä,  kuitenkin maksimissaan 350 kr/jäsenperhe ja 450 kr/ei-jäsenperhe. Maksuun sisältyy kahvi, mehu & välipala. 

5.9.2015

Sverige är finskt på Sveriges radio P4

Bianca Kronlöf. Foto: Virpi Inkeri/SR
Skådespelaren och komikern Bianca Kronlöf, näringslivsministern Mikael Damberg och rapparen Obiora Okolo och den svenska hiphopen har alla en gemensam nämnare.
Sverige är finskt är ett program om hur Sverige har påverkats av Finland och finländare. Över 700 000 svenskar har finsk bakgrund. I fjärde och sista programmet är vi i Stockholm där Sveriges största finska befolkning bor. Hör ministern, komikern och den svenska hiphopen som alla har en finsk mamma.

Vad, är du finsk!


Varje gång jag börjar på ett nytt ställe frågar mina nya arbetskompisar varifrån jag kommer. De tror att jag är från Turkiet, Marocko eller Spanien. När jag säger att jag är finsk, blir de besvikna och nästan chockade.
– Vad är du finsk!? Berättar skådespelaren och komikern Bianca Kronlöf.

Den finska mamman syns och hörs


Sveriges näringslivs- och innovationsminister Mikael Dambergs mamma kom till Sverige under andra världskriget som ett av de över sjuttio tusen ensamkommande finska flyktingbarnen. Hans mamma flyttade tillbaka till Finland. Mycket senare träffade hon sin blivande make, som är svensk, och hon flyttade till Stockholm. Mikael föddes 1971.
– Min mamma har berättat att jag förde en kampanj för att få finska som hemspråk. Så det där med identitet var rätt viktigt för mig redan i skolåldern. Men jag lärde mig inte finska för att vi inte pratade finska hemma. 
Obiora Okolo, eller Obi J, har växt upp i Stockholms förort Akalla, där många gator har finskt namn. Finlandsgatan, Sibeliusgången, Saimagatan, Kotkagatan, Imatragatan och så vidare. Han är rappare och har något gemensamt med flera andra artister på den svenska hiphop-scenen. Precis som hans genrebröder, Näääk och Adam Tensta, har Obi J finsk mamma.
Läs mer på Sveriges radio.
Tidigare avsnitt av Sverige är finsk på P4:

Eskilstuna - sverigefinnarnas huvudstad och arbetskraftsinvandringen

Heikki Kiviaho var 3 år när familjen flyttade från finska Kinnula till Eskilstuna. Året var 1969. Sirpa Lindelöfs föräldrar arbetade i skift på Bolinder Munktell i Eskilstuna. Hon minns fortfarande de...
Haparanda - Sveriges finskaste stad
När Satu Keskinen kommer från Mellansverige till Haparanda som 12-åring, känns det som att flytta till Finland. Haparandasonen Adam Huuva tycker att finskan syns för lite i staden. Han byter hellre land...
Torsby - finnarna i skogen
De brände skog, bröt mark och befolkade tidigare obebodda skogar runt om i Sverige. I modern tid har skogsfinnarnas ättlingar tagit sig såväl till månen, som det svenska kungahuset.LÄS MER

4.9.2015

Sökes: Intresserade föräldrar med barn i förskola och skola!



Länsstyrelsen i Stockholms län och Sametinget ska genomföra en fördjupad uppföljning om barn och ungas rätt till sitt nationella minoritetsspråk i ett antal kommuner som ingår i något av förvaltningsområdena för finska, samiska och meänkieli.
Syftet är att få ökade kunskaper om de faktiska förhållandena för barnens möjligheter att tala och utveckla sitt språk i skola och förskola. Därför söker myndigheterna föräldrar med barn som har förskoleverksamhet, modersmålsstöd och/eller modersmålsundervisning i de nationella minoritetsspråken finska, jiddisch, meänkieli, romani chib och samiska och som vill delge sina erfarenheter och synpunkter kring dessa verksamheter.
Vi vill veta mer om hur modersmålsundervisning och modersmål i förskolan och skolan fungerar, hur ni upplever möjligheten till inflytande och kommunens organisation, kartläggningsarbete och ansvar i frågan. Uppföljningen kommer att ske under hösten/vintern 2015-2016.
Ditt deltagande i referensgruppen kommer att ske via mejl och/eller webbaserat forum.

3.9.2015

Fredrik Virtanen programledare för tvåspråkigt Karlavagnen i P4


Nu öppnar Karlavagnen upp för fler perspektiv och lyssnarröster. Från den 7 september blir programmen på måndagkvällarna tvåspråkiga – svenska och finska – och leds av journalisten Fredrik Virtanen tillsammans med sidekicken Marjaana Kytö från Sisuradio.


Karlavagnen är sedan 1993 ett av P4:s populäraste program. Varje kväll ringer lyssnarna in till programmet för att diskutera ett aktuellt ämne.

Precis som övriga kvällar i veckan kommer Karlavagnen att ha fokus på lyssnarnas berättelser och tankar kring aktuella och existentiella frågor. Men nu får måndagarna en extra tyngdpunkt på ämnen som rör ursprung, rötter och identitet. I Sverige finns det till exempel över 700 000 människor med finsk bakgrund.
– Min pappa kom som krigsflykting från Finland till Sverige och jag känner en växande nyfikenhet på min finska bakgrund. En längtan, kan man säga, som jag kanske delar med många lyssnare oavsett i vilka länder eller kulturer man har sina ben. Att lämna sitt hemland, frivilligt eller ofrivilligt, är något som påverkar en människa starkt, säger Fredrik Virtanen.
Karlavagnen med Fredrik Virtanen startar den 7 september kl. 21.40 i P4 och produceras av Sisuradio. Programmet kan även höras (direkt och i efterhand) på sverigesradio.seoch appen Sveriges Radio Play.





2.9.2015

Suomenkielisiä sovelluksia lapsille


Täältä löytyy puhelimeen ja tablettiin lasten pelejä suomeksi.
http://www.pappasappar.se/sprak/finska/