26.4.2015

Viktig info! Rätt till nybörjarfinska i grundskolan om du har sverigefinsk bakgrund!


Riksdagen röstade den 4 juni 2014 för vissa förändringar i skollagen. När det gäller modersmålsundervisning i nationella minoritetsspråk ska kravet på att elevens vårdnadshavare har språket som modersmål tas bort för elever som tillhör en nationell minoritet. Elever som går i grundskola, grundsärskola, sameskola eller specialskola behöver heller inte längre ha grundläggande kunskaper i språket för att få modersmålsundervisning. Ändringarna om modersmålsundervisning börjar gälla den 1 juli 2015.
Tidigare krävdes att eleven skulle ha en vårdnadshavare som hade språket som modersmål och att eleven skulle ha grundläggande kunskaper i språket. Nu räcker det att eleven tillhör minoritetsgruppen. Undervisning i ett nationellt minoritetsspråk d v s finska, jiddisch, meänkieli, romani chib och samiska, ska erbjudas även om det endast är en elev som vill läsa språket och/eller om språket inte är elevens dagliga umgängesspråk i hemmet.
Info från Språkskolans hemida:

Nytt för minoritetsspråken från ht 15

Alla elever som tillhör någon av de nationella minoriteterna kommer att ha rätt att läsa sitt modersmål även om de inte har grundläggande kunskaper i språket.
Minoritetsspråk (finska, samiska, meänkieli, romani chib och jiddisch) kommer att kunna läsas i två olika spår. Ett spår för de som har grundläggande kunskaper. Ett andra spår för de som är nybörjare och har språket ”som andraspråk”.
Det är viktigt att ni som anmäler er till modersmål i ett nationellt minoritetsspråk anger vilket av dessa  spår ni önskar undervisning i, tex. finska som modersmål (med grundläggande kunskaper) eller finska som andraspråk (nybörjare).

24.4.2015

A FINNTASTIC EVENING 25.4. 2015

A FINNTASTIC EVENING 2015

Aika: lauantai 25/4
Paikka: Suomen instituutti, Snickarbacken 4, Tukholma
Info: 08 545 212 00
Vapaa pääsy!
Käteismaksu baarissa

Kulturnatt_Stockholm_2015

Koko talo herää eloon 50-luvun tahtiin, modernina tulkintana!

Ilta huipentuu suomalaisen Pietarin spektaakkelin svengaavaan 50-luvun henkiseen musiikkispektaakkelin. Lavalle nousee myös neljän naisen instrumentaaliryhmä Periferia, jonka musiikki muistuttaa Kaurismäki-elokuvien äänimaailmasta, sekä suomenruotsalainen singer-songwriter Frida Andersson. Lapsille, nuorille ja lapsenmielisille on luvassa teatteria UusiTeatterin kanssa sekä askartelua à la Mukulat. Kirjasto on auki illan aikana. Illan juontajana viihdyttää suomenruotsalainen mestari-imitaattori, koomikko ja drag queen extraordinaire Christoffer Strandberg. Finntastic on osa Tukholman kulttuuriyötä ja sen järjestää RSKL, RSN, FRIS ja UusiTeatteri yhteistyössä Tukholman-instituutin kanssa.

Schema:
18.00-18.45: Vernissage och Artist Talk. Tärähtäneet Ämmät (Nutty Tarts): Monokini 2.0.
18.30: Teaterföreställningen Dykare med UusiTeatteri
19.00: Öppet 50-tals dansgolv med Ebbas Dansklubb/Pyssel med Mukulat
20.00: Frida Andersson i 50-tals tappning
21:00: Periferia
22:00: Pietarin Spektaakkeli

23.4.2015

Elokuva Brooklynin pojat 28.4. Fyrisbiografenissa

BROOKLYNIN POJAT
Ohjaus: Inderjit Kaur Khalsa.
Dokumentti.
Kieli: suomi ja englanti ruotsinkielisellä tekstityksellä.
Pituus: 71 min

Alla filmer visas klockan 18:30 /Näytökset alkavat klo 18.30.
Biljettpris/lipun hinta 95:- pensionär/student/eläkeläiset/ opiskelijat 80:-
Boka biljett i kassan eller på 018-150346 under våra öppettider
Varaa lippusi lippukassalta tai puhelimitse 018-150346
Fyrisbiografen S:t Olofsgatan 10
www.fyrisbiografen.com

Suomalaisäiti haluaa ottaa selville miksi hänen poikansa isänpuolinen suku on jo useassa polvessa joutunut elämään ilman arjessa läsnä olevaa isää. Onko kenties isien Brooklyninitalialaisuudella jotakin tekemistä asian kanssa? Ohjaaja, käsikirjoittaja Inderjit Kaur Khalsa muutti Yhdysvaltoihin vuonna 2000. Näyttelijän ammatti vaihtui pian kulkurin tiehen kun hän yhdessä amerikkalaisen miehensä kanssa päätti lähteä seuraamaan henkistä polkua. Viiden vuoden ajan he matkasivat osavaltiosta toiseen vieraillen eri koulukuntien opettajien luona. Matkan aikana heistä tuli joogeja, sikhejä ja yhteisen lapsensa vanhempia. Lapsen syntymän jälkeen he päättivät asettua Suomeen, mutta pian parin tiet erkanivat ja isä palasi takaisin New Yorkiin.

28/4 SONS OF BROOKLYN Regi: Inderjit Kaur Khalsa. Dokumentär. Språk: finska och engelska med svensk text. Längd: 71 min. En finsk mamma vill få reda på varför både hennes son och sonens far har varit tvungna att växa upp utan en närvarande far. Har den italiensk-amerikanska bakgrunden eventuellt något med saken att göra? Regissören och manusförfattaren Inderjit Kaur Khalsa flyttade till USA år 2000. Skådespelaryrket byttes snabbt till vagabondliv när hon med sin amerikanska man beslutade sig för att börja följa en andlig bana. Under fem år reste paret från delstat till delstat och besökte lärare för olika skolor. Under resan blev de yogier, sikher och föräldrar. Efter barnets födsel bestämde de sig för att bosätta sig i Finland, men paret skilde sig snabbt och barnets far återvände till New York.

22.4.2015

Good Intentions av Mervi Junkkonen, utställning och filmvisning


Good Intentions – utställning av Mervi Junkkonen. Vernissage lördag 25 april kl. 12.00-16.00. Invigningstal kl. 13.00. Filmvisning och diskussion ”After Life” - Four Stories of Torture, 58 min söndag 26 april kl. 16. Petrini, legitimerad psykolog på Röda Korsets Behandlingscentrum för krigsskadade och torterade. Performance Intentions, Mervi Junkkonen & Girilal Baars, fredag 1 maj kl. 15.00
Mervi Junkkonen on opiskellut dokumenttielokuvaohjausta ja elokuvaleikkausta Helsingin Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa (Aalto-yliopistossa). Hän on ohjannut yhdeksän dokumenttielokuvaa, joista muun muassa Varbeiros (2001) ja Hiljainen tila (About a Farm, 2005) ovat voittaneet useita suuria kansainvälisiä palkintoja. Hiljainen tila sai vuonna 2005 Risto Jarva –palkinnon, joka on Suomen arvostetuin elokuvapalkinto. Hänen elokuvansa Jälki elämässä – 4 tarinaa kidutuksesta (After Life – 4 Stories of Torture, 2011) avasi Hensingin DocPoint –dokumanttielokuvafestivaalit vuonna 2012. Mervi Junkkosen elokuvat käsittelevät usein identiteettiin, ympäristöön ja yhteiskuntamuutoksiin liittyviä aiheita.

Lue ja kuuntele  Haastattelu Jussi-palkinnosta ja Mervin työstä yleensä

Mervi Junkkonen on myös luonut Rusukin pidetyn esittelyvideon.

20.4.2015

Ruotsinsuomalaisten naisten elämää

Seljankukkamehua ja ruislastuja. Haleja ja puheensorinaa. Naiset juhlapuvuissa ja juhlakampauksissa. Uppsalan kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Peter Gustavsson avaa näyttelyn. Hän kertoo palanneensa juuri Atlantin takaa, missä on tavannut Amerikkaan muuttaneita sukulaisiaan. Siirtolaisuus ei ole vierasta hänellekään.
Elämäntarinapiirin tulisielu ja aloitteentekijä on suomenkielinen pappi Aino-Karin Lovén. Hän on asunut vasta vuoden verran Uppsalassa, mutta koki heti tänne tullessaan, että tänne kauan sitten muuttaineiden tarinat on dokumentoitava.

Uppsalan kunta myönsi tuen

Uppsalan kunnalta saadun tuen turvin kirjoittajat saivat ammattiapua. Kussinvetäjä Helen Moster kertoo vetäneensä vastaavanlaisia kursseja myös Saksassa.
– Täällä Ruotsissa asuvien suomalaisten kieli on mielestäni säilynyt todella hyvin. En huomannut minkäänlaista horjuntaa kielessä.
Lue lisää ja kuuntele

19.4.2015

Uusi kansallinen ruotsinsuomalaisten vanhempainyhdistys, Onni ja Ilona


Rusukin kevätkokouksen salainen vieras oli Jannica Niklasson, Onni ja Ilona yhdistyksen puheenjohtaja.
Onni & Ilona on uusi kansallinen ruotsinsuomalaisten vanhempainyhdistys joka perustettiin muutaman aktiivisen vanhemman toimesta loppusyksystä 2014. Tarkoitus oli perustaa yhdistys jossa vanhemmat vertaistuen ja verkostoitumisen kautta pääsevät vaikuttamaan lastensa kielellisiin oikeuksiin.
Yhdistyksemme on aatteellinen ja uskonnollisesti sekä puoluepoliittisesti sitoutumaton.
Lisää tietoa yhdistyksestä löydät täältä

18.4.2015

Expressenissä suomenkielinen artikkeli!

Nyt tehdään historiaa: tämän päivän (18.4.2015) Expressenissä on suomenkielinen artikkeli ruotsinsuomalaisista!

Suomen asia on meidän asiamme. Se oli talvisodan ruotsalaisten vapaaehtoisten tunnuslause. Mutta sotien jälkeen nappasimme satojatuhansia työkykyisiä nuoria ihmisiä köyhemmästä naapurimaastamme rakentamaan sitä teollisuutta, josta tuli ruotsalaisen hyvinvoinnin perusta.
Suomesta muutti Ruotsiin 35 vuoden aikana yli 400 000 ihmistä ja ennätysvuonna 1970 saapui 90 000. Moni palasi mutta vielä useampi jäi, sai lapsia jotka juurtuivat ja lapsenlapsia, jotka juurtuivat vielä enemmän.
Foto: Anna-Karin Nilsson
Tilastollinen keskustoimisto laski muutama vuosi sitten, että yli 700 000 ruotsalaisella on yhteys Suomeen eli he ovat ensimmäisen, toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajia.

13.4.2015

Suomalainen like mummi



Obi är 19 år och bor i Akalla med sin familj. Hans pappa är från Nigeria och hans mamma Jaana, kommer från Finland. Hon flyttade till Sverige och har skapat ett bra liv för sin familj. Nu hoppas hon att Obi ska studera vidare på högskolan efter att han har tagit studenten. Men Obi har helt andra framtidsplaner, han drömmer om att bli fotbollsproffs och rappare. Vi får följa en ny generation sverigefinnars tankar och funderingar. Lisää täältä (www.ur.se)


Välja väg är en dokumentärserie om unga vuxna ur Sveriges fem nationella minoriteter. Vi får höra deras berättelser om fördelarna med att vara en del av en minoritet, men också om baksidorna och vilsenheten det kan innebära med dubbel identitet. Serien handlar både om att vara ung i en minoritet men också om att vara på väg in i vuxenlivet. Se alla fem avsnitten här.

Kutsu Rusukin kevätkokoukseen 18.4. klo 13

Tervetuloa Rusukin kevätkokoukseen lauantaina 18. huhtikuuta 2015 klo 13.
Kokous pidetään tuttuun tapaan Fyrisgårdenilla, osoitteessa Svartbäcksgatan 58.

Kevätkokouksessa käsiteltävät asiat ovat:

1.  Kokouksen sääntöjenmukaisuus
2.  Läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeudesta päättäminen
3.  Kokouksen työjärjestys
4.  Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin sekä kahden pöytäkirjan tarkastajan ja ääntenlaskijan valinta
5.  Johtokunnan toimintakertomuksen hyväksyminen
6.  Yhdistyksen tilinpäätös ja tilintarkastajien raportti, vastuuvapauden myöntäminen johtokunnalle
7.  Vaalivaliokunnan valinta
8.  Johtokunnan muut kokoukselle esittämät asiat
9.  Jäsenten kevätkokoukselle esittämät asiat
10. Kokouksen lopettaminen

Kokouksen jälkeen on yhteinen kahvitilaisuus sekä yllätysvieras!

Yhdistyksen säännöt sekä toimintakertomus vuodelle 2015 löytyvät Rusukin blogista osoitteessa

http://rusukki.blogspot.se/p/rusukista.html

Toivotamme sekä uudet että vanhat jäsenet lämpimästi tervetulleiksi mukaan pohtimaan yhdessä 
meitä kaikkia ruotsinsuomalaisia koskevia asioita!

Ystävällisin terveisin,
Rusukin johtokunta

12.4.2015

Ella ja kaverit 2 -Paterock Fyrisbiografenissa 19.4.2015


Den 19 april klockan 15.00 visar vi den finska barnfilmen Ella ja kaverit 2 – Paterock (Ella och hennes vänner 2 – Paterock) i samarbete med Finlandsinstitutet och Uppsala kommun.

Ohjaus/regi: Marko Mäkilaakso, Finland, 2013. Kesto/längd: 89 min. Kieli/språk: Finska med svensk text/Suomi, tekstitetty ruotsiksi. Sallittu kaikenikäisille/Barntillåten. Liput/Biljettpris 50 kronor.

Kaverukset Ella, Tuukka, Tiina, Hanna, Samppa ja Pukari ovat toisella luokalla. Heillä on mukava luokka ja omasta mielestään myös mukava opettaja. Paitsi että opettaja on keksinyt että kaikkien on osattava kertotaulu toukokuun loppuun mennessä. Pate ei kuitenkaan tunnu millään oppivan kertotaulua, joten luokkakaverit päättävät auttaa häntä. Sitä vartenhan ystävät ovat olemassa. He päättävät perustaa bändin ja tehdä Patesta rokkitähden…

Kompisgänget Ella, Tuukka, Tiina, Hanna, Samppa och Pukari går i andra klass. De gillar sin klass och de tycker även om sin lärare. Förutom det att läraren har hittat på att alla måste kunna multiplikationstabellen innan slutet av maj. Pate verkar inte på något sätt kunna lära sig multiplikationstabellen, så klasskamraterna bestämmer sig för att hjälpa honom. Det är ju det som vänner är till för! De bestämmer sig för att starta ett band och göra Pate till en rockstjärna…

Sauna tekee onnelliseksi!

Sedan urminnes tider har människor använt sig av värme för att lindra såväl själsliga som fysiska krämpor. Nu bevisar modern forskning att regelbundet bastande har mätbart positiva effekter på serotoninhalten i blodet.

I en samtid präglad av stressrelaterade sjukdomar, utmattningsdepressioner och nedstämdhet intresserar sig allt fler forskare för sambandet mellan en förhöjd kroppstemperatur och hälsa. Christopher Lowry, forskare vid University of Colorado, har gjort banbrytande upptäckter kring sambandet mellan värme och välbefinnande.

– Intuitivt vet vi alla att vi mår bra av värme och det har varit utgångspunkten för vår forskning, säger Lowry till Colorado Arts and Sciences.
Lowry har i sin forskning identifierat en grupp neutroner i hjärnan som vid förhöjd kroppstemperatur släpper ut ökade mängder serotonin i kroppen. Serotonin är en kroppsegen så kallad neurotransmittor som påverkar vårt humör och vårt beteende. Nästan alla antidepressiva läkemedel verkar genom att aktivera serotonin-systemet.

Lue lisää

5.4.2015

Early bilingualism promotes tolerance

NEW STUDY FROM CONCORDIA HAS been testing whether early second-language education could promote higher acceptance levels of social and physical diversity. And what do you know — oui and si, it looks to be true.
Most young kids believe that human characteristics are innate. That kind of reasoning leads many to think that things such as native language and clothing preference are intrinsic rather than acquired.
But it seems like bilingual kids, especially those who learn another language in the preschool years, are more apt to understand that it’s what one learns, rather than what one is born with, that makes up a person’s psychological attributes. Unlike their one-language-speaking friends, many kids who have been exposed to a second language after age three believe that an individual’s traits arise from experience. Lue lisää

1.4.2015

My Bilingual Child Refuses to Use One Language!

Even the most loving parents may become tearful when their child does not respond in one of the parents’ languages.  The worst choice is to abandon one language.  That does the child no short- or long-term favors at all.  At its worst, it abandons the chance of bilingualism in the future.  The best choice is for the parent to continue to use his or her preferred language, even if the child does not respond in that language.  The child is still becoming bilingual, or at least very ready to be actively bilingual.
Lue lisää Läs mer