Kerran
kuukaudessa Uppsalan kunta käy neuvonpitoa ruotsinsuomalaisen vähemmistön
kanssa ruotsinsuomalaisia ja suomen kieltä koskevista kysymyksistä. Tällä
hetkellä ruotsinsuomalaisia edustavat Rusukki (Ruotsinsuomalaisten kieli- ja
kulttuuriyhdistys) ja Uppsalan suomenkielinen seurakuntaryhmä. Viime
neuvonpitoon 23.2.2015 oli kutsuttu Uppsalan vanhustenhuollon päättäjiä.
Uppsalassa on yksi suomenkielinen hoitokoti, jossa on 20 suomenkielistä
ja 20 ruotsinkielistä paikkaa (Onnela – Fortuna), mutta tällä kertaa neuvonpito
koski sitä, mitä kunta tarjoaa suomenkielisille vanhuksille, jotka eivät asu
Onnelassa. Kaikilla suomenkielisillä vanhuksillahan on vähemmistö- ja
vähemmistökielilain mukaisesti oikeus saada hoitoa kokonaan tai osittain suomen
kielellä riippumatta siitä, osaavatko he puhua ruotsia vai eivät.
Saimme tietää,
että kunnan n. 35 avuntarpeenkäsittelijästä vain muutama pystyy kommunikoimaan
suomeksi. Näilläkään henkilöillä ei ole erityistehtävänä ottaa vastaan
suomenkielisiä asiakkaita, koska kunnassa on tähän asti katsottu, ettei
sellaiseen ole tarvetta. Vähemmistön edustajat painottivat neuvonpidossa, ettei
kysyntää voi syntyä, jolleivät suomenkieliset tiedä, että heillä on
mahdollisuus saada suomenkielistä palvelua.
Muistakaa,
että mahdollisuus saada tavata suomenkieltä taitava avuntarpeenkäsittelijä on siis
olemassa, jos asiakas sitä toivoo! Jos avuntarpeenkäsittelijä ei osaa suomea, paikalle
kutsutaan tulkki. Kirjalliset päätökset käännetään haluttaessa suomeksi. Painotimme neuvonpidossa myös sitä, että vanhuksesta voi tuntua vaikealta pyytää tulkkiapua,
jos on esimerkiksi asunut yli puolet elämästään Ruotsissa ja tuntee, että silloin
pitäisi pystyä käyttämään ruotsia. Ruotsinkieliset sukulaiset ehkä puhuvat
vanhuksen puolesta, ja tämä saattaa itse jäädä keskustelussa syrjään. Jos tieto
oikeudesta käyttää suomea leviää, sen kysyntä kasvaa ja se puolestaan johtaa
toivottavasti siihen, että suomenkieliset vanhukset saavat tulevaisuudessa aina
suomenkielisen avuntarpeenkäsittelijän.
Kuten
aikaisemmin mainittiin, suomenkielisillä vanhuksilla ruotsinkielisissä
hoitokodeissa on oikeus saada palvelua ”osittain” suomen kielellä. Kaikkihan
eivät voi asua Onnela-Fortunassa. Ruotsinkielisessä hoitokodissa voidaan esimerkiksi yrittää järjestää niin, että suomenkielistä henkilökuntaa (jota
Uppsalasta löytyy runsaasti) sijoitetaan sinne, missä on suomenkielisiä
vanhuksia. Kokouksessa saimme tietää, että nykyään uusia vanhusten hoitokoteja
perustettaessa pyritään varmistamaan, että jokaiseen hoitokotiin tulee myös
suomenkielistä henkilökuntaa.
Kokouksessa
saimme kuulla, että saamme vielä odottaa hiukan vastausta kirjeeseen, jonka
olemme lähettäneet kunnan poliitikoille. Odotamme sitä jännittyneinä!
Linkkejä:
Kirje
poliitikoille skrivelsen http://rusukki.blogspot.se/2014/11/laajennettu-neuvonpito-utokat-samrad.html
Senioriopas https://www.uppsala.se/contentassets/01edd9a400fd4896b1d80439822a293d/senioriopas_2014.pdf
Seniorit
ja vanhustenhuolto https://www.uppsala.se/sprak/finska/seniorit-ja-vanhustenhuolto/
En gång i
månaden har Uppsala kommun samråd med den sverigefinska minoriteten i frågor
som berör dem. För nuvarande är vi i Rusukki (Sverigefinnarnas språk- och
kulturförening i Uppsala) samt Uppsalas finska församlingsgrupp med och
representerar minoriteten. Vid senaste samrådet 150223 fick vi besök av chefer
från äldreomsorgen i Uppsala. I Uppsala finns ett finsktalande äldreboende med 20
finskspråkiga och 20 svenskspråkiga platser (Onnela-Fortuna), men den här
gången handlade det om hur kommunen kan bemöta de finsktalande äldre som finns
på annat håll. Alla finsktalande äldre har ju enligt minoritets- och
minoritetsspråkslagen rätt till äldreomsorg helt eller delvis på finska, detta
oberoende av om man kan tala svenska eller inte.
Vi fick veta
att bland kommunens ca 35 biståndshandläggare finns ett fåtal som kan
kommunicera på finska. Dessa är dock inte specialiserade på att ta emot samtal
från finsktalande eftersom kommunen hitintills har upplevt att det inte har
funnits någon efterfrågan på det. Vi från minoritetens sida påtalade att det
inte kan bli någon efterfrågan om man inte vet att möjligheten finns. Det är
viktigt att denna rättighet syns i olika informationskanaler.
Kom ihåg att
det alltid finns möjlighet att få biståndshandläggning på finska om kunden
frågar efter det! Om inte handläggaren kan finska tillkallar man tolk.
Skriftliga beslut kan översättas. Vi tog upp att det kan kännas svårt för äldre
personer att be om tolk när man t ex har bott mer än halva sitt liv i Sverige
och känner att man borde klara av att kommunicera på svenska. Svensktalande
anhöriga kanske för ens talan, och de äldre riskerar att inte bli hörda. Om
informationen om rättigheten att kunna tala finska med kommunen sprids, ökar
efterfrågan vilket förhoppningsvis leder till att finsktalande äldre i
framtiden alltid kan bemötas av finsktalande biståndshandläggare
Vi i
minoriteten har tidigare lyft behovet av att finsktalande äldre vid kommunens
svenskspråkiga äldreboenden också ska kunna få service ”delvis” på finska, så
som lagen stipulerar. Alla kan ju inte bo på Onnela-Fortuna. På ett svenskt
äldreboende kan man till exempel matcha finskspråkig personal (som det finns
gott om i Uppsala) med finskspråkiga äldre på boendena. På mötet fick vi besked
om att man nu vid uppstart av nya äldreboenden försöker se till att det finns
finsktalande personal på varje boende.
På mötet
fick vi också veta att vi får vänta lite till på svar på den skrivelse vi har
skickat till kommunens politiker. Vi väntar spänt!
Senioriopas https://www.uppsala.se/contentassets/01edd9a400fd4896b1d80439822a293d/senioriopas_2014.pdf
Seniorit
ja vanhustenhuolto https://www.uppsala.se/sprak/finska/seniorit-ja-vanhustenhuolto/
Kommentit
Lähetä kommentti