29.3.2015

On aika virpoa!

Virvonta tai virpominen on lasten perinne, jossa käydään pääsiäisaikaan koskettamassa koristelluilla pajunkissavitsoilla toivottaen onnea ja terveyttä yleensä naapurustolle. Usein lapset ovat pukeutuneina pääsiäisnoidiksi  Lue lisää

Näin virpominen tapahtuu: Katso video

Virpomisloru kuuluu näin:
Virvon varvon 
tuoreeks terveeks
tulevaks vuodeks
vitsa sulle 
palkka mulle!

Hyvää palmusunnuntaita kaikille!

26.3.2015

Kutsu Rusukin kevätkokoukseen 18.4. klo 13

Tervetuloa Rusukin kevätkokoukseen lauantaina 18. huhtikuuta 2015 klo 13.
Kokous pidetään tuttuun tapaan Fyrisgårdenilla, osoitteessa Svartbäcksgatan 58.

Kevätkokouksessa käsiteltävät asiat ovat:

1.       Kokouksen sääntöjenmukaisuus
2.       Läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeudesta päättäminen
3.       Kokouksen työjärjestys
4.       Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin sekä kahden pöytäkirjan tarkastajan ja ääntenlaskijan valinta
5.       Johtokunnan toimintakertomuksen hyväksyminen
6.       Yhdistyksen tilinpäätös ja tilintarkastajien raportti, vastuuvapauden myöntäminen johtokunnalle
7.       Vaalivaliokunnan valinta
8.       Johtokunnan muut kokoukselle esittämät asiat
9.       Jäsenten kevätkokoukselle esittämät asiat
10.    Kokouksen lopettaminen

Kokouksen jälkeen on yhteinen kahvitilaisuus sekä yllätysvieras!

Yhdistyksen säännöt sekä toimintakertomus vuodelle 2015 löytyvät Rusukin blogista osoitteessa

http://rusukki.blogspot.se/p/rusukista.html

Toivotamme sekä uudet että vanhat jäsenet lämpimästi tervetulleiksi mukaan pohtimaan yhdessä 
meitä kaikkia ruotsinsuomalaisia koskevia asioita!


Ystävällisin terveisin,

Rusukin johtokunta

Elokuva Mielensäpahottaja 31.3. Fyrisbiografenissa


MIELENSÄPAHOITTAJA
Ohjaus: Dome Karukoski.
Komedia.
Kieli: Suomi, tekstitetty ruotsiksi.
Pituus: 113 min

Alla filmer visas klockan 18:30 /Näytökset alkavat klo 18.30. Biljettpris/lipun hinta 95:- pensionär/student/eläkeläiset/ opiskelijat 80:- Boka biljett i kassan eller på 018-150346 under våra öppettider Varaa lippusi lippukassalta tai puhelimitse 018-150346 Fyrisbiografen S:t Olofsgatan 10 www.fyrisbiografen.com

Mielensäpahoittaja on mies menneisyydestä; mies joka tietää, että kaikki oli ennen paremmin. Melkein kaikki, mitä on tehty ja mitä on tapahtunut vuoden 1953 jälkeen, on onnistunut pilata Mielensäpahoittajan päivän. Rutiineihin ja perinteisiin perustuva päiväjärjestys järkkyy, kun hän kaatuu kellarin rappusissa. Lääkäri lähettää jalkansa loukanneen Mielensäpahoittajan Helsinkiin saamaan fysioterapiaa. Majoitus järjestyy pojan perheen kotoa, jossa menneisyyteen uppiniskaisesti takertuvan kahdeksankymppisen viljelijän arvot kohtaavat modernin todellisuuden. Poika on kaupunkilaistunut ikuisuusopiskelija, isänsä mielestä avuton vätys, ja miniä on vahvatahtoinen businessnainen, jonka urakeskeisyys on kova pala nieltäväksi appiukolle.

31/3 KVERULANTEN Regi: Dome Karukoski. Komedi. Språk: Finska med svensk text. Längd: 113 min. Från 15 år. Kverulanten heter på finska Mielensäpahoittaja, vilket löst översatt betyder ungefär någon som tar illa upp. I denna film är han en 80-årig lantbrukare som vet att allt var bättre förr och att allt som har hänt och gjorts sedan 1953 har bidragit till att förstöra hans dag. Hans dagordning, som baserar sig på rutiner och traditioner, rubbas efter ett fall i källartrappan. Kverulanten skadar foten och på läkarens order skickas han till Helsingfors på fysioterapi. Inkvartering ordnas hos sonen och hans familj, och kverulanten tvingas möta den moderna verkligheten. Sonen är en urbaniserad evighetsstudent, en hjälplös mes enligt sin far. Svärdottern är en viljestark karriärkvinna, vilket svärfadern har svårt att svälja. Filmen grundar sig på Tuomas Kyrös Mielensäpahoittaja-romaner och är årets mest sedda film i Finland. Filmen ställer det gamla lantliga Finland sida vid sida med den moderna, urbana verkligheten, med växelvis komiska och berörande följder.

23.3.2015

Why should parents talk to their children in their native language?

As a speech-language pathologist and as a multilingual mother of bilingual children, I am finding myself shocked and confused at the number of parents I run into who have chosen not to speak their native language to their children for various reasons or who have been persuaded to believe that speaking their native language to their children will hurt them socially or academically if the primary language of the community is different.

There are so many great articles and literature (based on good research) available on the topic of bilingualism and its benefits, even for children who may be experiencing language delays, that it seems redundant to write on the issue, but I feel compelled to do so because the passing down of a parent’s native language appears to be diminishing more and more.

20.3.2015

Rusukin avoin esikoulu

Rusukin avoin esikoulu (småbarns verksamhet) on toiminut helmikuusta 2013 lähtien. Avoin toiminta kerää perjantaisin Fyrisgårdenille klo 10-13 joukon iloisia äitejä ja lapsia, mutta mukaan on mahtunut myös isiä, niin suomen-, ruotsin- kuin myös muunkielisiä sekä isovanhempia lastenlastensa kanssa. Kaikkia mukanaolijoita yhdistää halua tukea lasten suomen kielen kehitystä jo varhaislapsuudesta lähtien. Leikin, laulun ja mukavan yhdessäolon myötä syntyy tilanne, jossa jokainen voi olla mukana kielitaidoista riippumatta. Tämä vahvistaa positiivista kielellistä identiteetin kehitystä, tilannetta jossa on luonnollista käyttää suomen kieltä muiden kielten joukossa. Ryhmän isommat lapset valitsevat automaattisesti leikkien kieleksi suomen ja perinteiset suomalaiset lastenlaulut sopivat jokaisen suuhun.


Avointa esikoulua alusta lähtien vetänyt Tuuli Uljas toteaa, että on mahtavaa huomata, kuinka vauvana aloittaneet lapset alkavat vähitellen tapailla laulujen sanoja ja tietävät tarkkaan, kuinka lorupussista otetaan oma suosikkilaulu. Ryhmän aktiivinen toiminta osoittaa, että Uppsalassa on tarvetta pienten lasten ja heidän vanhempiensa yhteiselle suomenkieliselle toiminnalle.

Avoin toiminta tarjoaa myös vanhemille mahdollisuuden tavata muita suomenkielisiä vanhempia.  Myös lapset tulevat mielellään tuttuun toimintaan mukaan, osallistuvat lauluhetkeen ja odottavat kavereiden kanssa leikkimistä. Välillä järjestetään myös muuta toimintaa kuten pullanpaistoa ja esim. johonkin vuotuiseen juhlaan liittyvää askartelua. Leivontakerrat ovat hyvin suosittuja, perjantaina 20.3.15 oli mukana 18 lasta paistamassa pullaa!




18.3.2015

Kulttuurikysymykset seuraavassa neuvonpidossa 23.3.


Vähemmistön seuraavassa neuvonpidossa kunnan kanssa 23.3. käsitellään kulttuurikysymyksiä. Sinne tulevat Maria Björk, Sebastian Aho (Bibliotek Uppsala), Paul Kessel (Reginateatern), Karin Hedvall (Kultur i vården), Ann-Christine Fogelberg (Uppsala konstmuseum) ja Anna Ehn (intendent, offentlig konst).
Ottakaa yhteyttä meihin, jos teillä on toivomuksia koskien Uppsalan suomenkielistä kulttuuritoimintaa. rusukki@gmail.com

17.3.2015

Suomen opetusta vaaditaan paremmaksi!


Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta haluaa nopeita parannuksia ruotsinsuomalaisten lasten mahdollisuuksiin saada opetusta suomeksi. Valtuuskunnan mielestä nykyistä vähemmistölainsäändäntöä pitäisi vahvistaa ja täsmentää. 
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnassa on luettu tarkkaan Tukholman lääninhallituksen tuore vähemmistöraportti. Aihetta riemuun ei tälläkään kertaa ole, sinänsä hyvät vähemmistöpoliittiset tavoitteet eivät useimmiten näy kunnissa käytännön uudistuksina.




13.3.2015

Uppsala kommuns minoritetspolicy



Dnr: KSN-2010-0380
KF 2011-05-02 § 103

Uppsala kommuns policy beträffande nationella minoriteter

Syfte
Denna policy anger Uppsala kommuns förhållningssätt beträffande nationella minoriteter och lagen (2009:724) om nationella minoriteter och minoritetsspråk och ska tillämpas av alla nämnder, styrelser och helägda bolag från och med maj 2011.

Definitioner
Med Uppsala kommun menas i denna policy kommunens samtliga nämnder, styrelser och helägda bolag. Sveriges nationella minoriteter är samer, sverigefinnar, tornedalingar, romer och judar och de erkända minoritetsspråken är samiska, finska, meänkieli, romani chib respektive jiddisch. Det krävs historiska eller långvariga band med Sverige för att kunna räknas som nationell minoritet. Endast minoritetsgrupper som har funnits i Sverige före sekelskiftet 1900 uppfyller kravet på historiska eller långvariga band.

Kommunens förhållningssätt
Uppsala kommun ska i all sin verksamhet och samverkan med andra aktörer arbeta för att alla oberoende av nationell eller kulturell tillhörighet bemöts med respekt och ges stöd och skydd för att kunna bevara och utveckla sitt minoritetsspråk och sin kultur.
Uppsala kommun ansluter sig till uppfattningen att de nationella minoriteternas historiska och långvariga band med Sverige innebär att minoriteternas språk och kultur är en del av det svenska kulturarvet och att detta arv ska bevaras och utvecklas. Kommunens skydd och stöd till utveckling av de nationella minoriteternas språk och kultur har en positiv bäring på det allmänna kulturlivet och konstnärliga uttryck i vår kommun.

Information är en del av arbetet med att främja nationella minoriteters möjligheter att bevara och utveckla sina minoritetsspråk och sin kultur.

- Uppsala kommun ska informera de nationella minoriteterna om
sina rättigheter enligt lagen.
- Uppsala kommun ska främja dessa minoriteters särskilda rätt till
att kunna behålla och utveckla sitt eget minoritetsspråk och sin
egen minoritetskultur.
- Uppsala kommun ska tydligt beakta detta arbete inom
verksamhetsområdena utbildning, kulturverksamhet samt vård och
omsorg. Samråd ska möjliggöras med företrädare för i kommunen
boende nationella minoriteter.
- Barns möjlighet till utveckling av kulturell identitet och
användning av det egna minoritetsspråket ska särskilt främjas.
Läs mer