27.6.2014

Sverigefinländare osynliga i svenska läroböcker!


Svenska elever lär sig inte mycket om sverigefinländare i skolan. Om minoritetsgruppen nämns är bilden i huvudsak negativ. Foto: Dan Hansson / SvD / TT
Sveriges största nationella minoritet – sverigefinländarna – saknas i stort sett helt i de svenska läroböckerna. Sisuradios rundfråga visar att varken politiker eller skolboksförlag tar på sig ansvaret. 
Sverigefinländare erkändes som en nationell minoritetsgrupp år 2000. Socialdemokraternas skolpolitiske talesperson Ibrahim Baylan arbetade med frågan 1999 och medger nu att osynligheten i skolböckerna är ett misslyckande.  
– Det är klart det är ett misslyckande om vi fortfarande, 15 år senare, inte ens vet vilka de nationella minoritetsgrupperna är, säger Ibrahim Baylan.
Enligt Ibrahim Baylan beror detta på att skolan genomgått många förändringar och att ämnet inte ansetts vara tillräckligt viktigt.
Enligt en färsk studie, gjord av Antti Ylikiiskilä vid Stockholms universitet, är sverigefinländare i stort sett osynliga i de svenska läroböckerna. Om de syns, är bilden ofta föråldrad och negativ. I studien ingick närmare 100 grundskoleböcker i svenska och historia. Det visade sig att begreppet sverigefinländare används enbart i ett fåtal av böckerna.
Lue ja kuuntele enemmän Sisuradion sivulta.

25.6.2014

Up(s) Art esittää: 7 suomalaista naistaiteilijaa Hargissa

Hargissa, Östhammarin eteläpuolella, on esillä seitsemän suomalaisen naisen taidetta Bruksgårdenilla 5.-18. heinäkuuta. Näyttely on avoinna päivittäin klo 11-17. Teokset vaihtuvat ensimmäisen viikon jälkeen, joten toisella viikolla on uutta taidetta nähtävillä.

Näyttely pidetään Östhammars konstföreningin alaisena.

24.6.2014

Sisuradion kesäpuhujat 2014


Sisuradion kesäpuhujat pääsevät ääneen juhannusviikosta lähtien. Tuttuun tapaan puhujat tulevat eri puolilta maata, ovat eri ikäisiä ja eri ammateissa. Identiteetti, elämän kipeät kokemukset ja mukavat harrastukset ovat kesäpuhujien puheenaiheina. Tästä kuulet Sisuradion.

Sisuradion kesäpuhujat 2014 ovat:

18.6: Viktor Fors Mäntyranta
Muusikko Viktor Fors Mäntyranta puhuu identiteetistä: ”Mistäs tämä ihmisten suuri kiinnostus identiteethiin tullee? Mie en ole vain toisen sukupolven suomalainen, mie olen Pohjois-Suomalaista syntyperrää, tarkemmin sanottuna Tornionlaaksosta, Pellon kunnasta ja Lankojärven kylästä.”
25.6: Henna Ohranen
Henna Ohranen on Sisuradion yleisön joukosta valittu kesäpuhuja. Kesäpuheessaan hän puhuu sisaruudesta, menetyksestä ja siitä, kuinka elämän tiellä ei ikinä tiedä, mitä seuraavan mutkan takaa paljastuu.
2.7: Tomas Laustiola
Näyttelijä ja ohjaaja, joka kertoo päinvastaisesta reissustaan, eli hän muutti lapsena Ruotsista Suomeen ja aikuisena takaisin Ruotsiin. Tomas Laustiola kertoo, kuinka muutokset ovat vaikuttaneet hänen elämäänsä. Hän kertoo myös hieman lempiharrastuksestaan, moottoripyöräilystä.
9.7: Jenni Brahemark
Jenni Brahemarkilla oli kerran hyvä työ Kööpenhaminan keskustassa ja yhtä hyvä palkka. Vaikka kaikki oli hyvin hän kuitenkin koki, että hän oli ainoa joka oikeasti halusi firman parasta. Eräänä päivänä hän sai kuulla, että on olemassa kahdenlaisia työntekijöitä: yrittäjiä ja työläisiä. Sen päivän jälkeen hän päätti perustaa oman luomukahvilan.
16.7: Sam Ghazi
Lääkäri ja kirjailija, joka on varta vasten käännättänyt runokokoelmansa ensimmäisen runon suomeksi, ja sillä hän tarinoinnin aloittaakin - runomuotoisella ohjesäännöllä siitä, kuinka suorittaa ruumiinavaus ja kirjoittaa elämästä. Hän tulee puhumaan alkuperästään Suomessa ja Syyriassa ja siitä kuinka voi löytää turvallisuuden kaksijakoisuudessaan.
23.7: Said Belhaj
Said Belhajille vuorikiipeily on enemmän kuin harrastus, se on hänelle elämäntyyli. Hän on itsepäinen ja harvoin kotona Ruotsissa, vaan melkein aina jossain päin maailmaa kiipeilemässä.
30.7: Johanna Jussinniemi eli Puma Swede
Myös tunnettu Puma Swede -nimisenä pornonäyttelijänä Yhdysvalloissa. Ujo hevostyttö, josta tuli rohkea ja suorapuheinen näyttelijä alalla, josta monella on mielipiteitä, ja usein negatiivisia sellaisia.
6.8: Nina Korvela
Tohtorin väitöskirjaa kateudesta valmisteleva Nina Korvela tietää, millaista on nousta sairasvuoteelta kerta toisen jälkeen. Hän kertoo kesäpuheessaan MS-taudin kanssa elämisestä.

 

Sisuradios sommarpratare på svenska:

10.8: Said Belhaj
För bergsklättraren Said Belhaj har det som började som en hobby blivit en hel livsstil. Han kallar sig envis och är oftast bortrest någonstans i världen för att klättra. 
17.8: Mary Juusela
Hon adopterades från Indien till en familj i Sverige. Hennes berättelse handlar om att inte få vara med. Det är en berättelse om att vara inhemsk men behandlas som utländsk. Att vara på botten och söka efter identitet och tillhörighet och kämpa för att bli sedd och älskad. Det är en berättelse om hur hon tog sig vidare och fann kärleken till sig själv. Och till sin omgivning.

Sisuradion kesäpuhujat kuuluvat keskiviikkoisin kello 18:30-19:00 kanavalla  P4. Jalkapallon MM-kisojen aikana Sisuradiolla ei ole lainkaan omia analogisia lähetysaikoja, mutta kesäpuhujat kuuluvat Sisuradiosta digitaalisesti.
Uusintana kesäpuhujia kuulet sunnuntaiaamuisin Kulttuurisunnuntai-ohjelmassa kanavalla P2 ja Tukholmassa kanavalla P6.
Sisuradion ruotsinkieliset kesäpuhujat lähetetään 10. ja 17. elokuuta kello 23:03 kanavalla P4.
Kaikki kesäpuhujat löydät tietenkin myös nettisivultamme ja ladattavina pod-versioina.

23.6.2014

PERHELEIRI 30.8-31.8 AHVENANMAALLA


Tervetuloa mukaan rentoutumaan yhdessä koko perhe kauniiseen ja viihtyisään ympäristöön Ahvenanmaan Lembötegårdiin. Ohjelmassa mm. saunomista, uimista, leikkiä, musiikkia, pelailua ja grillausta iltanuotiolla. Myös isovanhemmat ovat tervetulleita mukaan!
Hinta 300kr aikuinen & 100kr yli 3-vuotias lapsi.
Ilmottaudu Aino-Karin Lovénille 29.6.2014 mennessä.
aino-karin.loven@svenskakyrkan.se
Järjestäjä: Uppsalan suomalainen seurakuntaryhmä

22.6.2014

Monikielisillä monia persoonallisuuksia?

Huhtikuun 23. päivän The New Republic -lehdessä on artikkeli nimeltä "Multilinguals have Multiple Personalities". Alice Robb kirjoittaa:

"In an essay published on Monday, New Republic Senior Editor Noam Scheiber—who grew up speaking both Hebrew and English—explains why he stopped speaking only Hebrew to his three-year-old daughter. “My Hebrew self turns out to be much colder, more earnest, and, let’s face it, less articulate," he writes. "In English, my natural sensibility is patient and understated. My style in Hebrew was hectoring and prosecutorial.” 

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä rusukkilaiset ajattelevat tästä. Ja ennen kaikkea, mitä meidän lapsemme ajattelevat...
Lue koko artikkeli!

Kesäjuhla kirkolla 25.6

Juhlilla esiintyy Suomesta vieraileva laulajatar Pia Pajala, joka pitää ensin klassisen konsertin kirkossa ja sitten viihdyttää puutarhassa kesäisen kepeällä ohjelmalla, Pia Pajala on valmistunut oopperaluokalta Sibelius-akatemiassa ja esiintynyt monipuolisesti Suomessa ja ulkomailla
Hyvää purtavaa ja hauskaa tunnelmaa juhlissa riittää myös lapsille ohjelmaa!
Järjestäjä: Uppsalan sumalainen seurakuntaryhmä

21.6.2014

SVT: Onnelassa saa vihdoin suomenkielistä hoivaa

SVT

Onnelassa saa vihdoin suomenkielistä hoivaa. Katsokaa SVT:tä tästä.

"Uppsalassa suomenkielisten vanhusten hoitokoti Onnela muuttaa työrutiinejaan. Ruotsinsuomalaiset ovat arvostelleet sen kielipolitiikkaa jo pari vuotta."(SVT)

19.6.2014

Mukavaa juhannusta!


Mukavaa juhannusta toivottaa Rusukki!
Vietättekö ruotsalaista tai suomalaista juhannusta?

14.6.2014

Ruotsin unohdetut lapset


Ruotsin arkkipiista Anders Wejryd, ruotsin Pelastakaa Lapset ry. ja kansallisten vähemmistöjen nuorisojärjestöt kirjoittavat tämän päivän Upsala Nya Tidningissä vähemmistölasten tilanteesta. Ruotsinsuomalaisten lasten ja nuorten kohdalta nostetaan esille vaikeus saada suomen kieltä esikoulussa ja koulussa. Hienoa, että kaikki eivät ole unohtaneet vähemmistölapsia!
Lue artikkeli

9.6.2014

Kirjamessumatka Turkuun 3.10


                                                   



















Viime vuonna ruotsinsuomalaiset kirjoittajat aloittivat yhteistyön Turun kansainvälisten kirjamessujen kanssa. Kulttuuri.se on ottanut harteilleen jatkaa yhteistyön kehittämistä tänä vuonna. Voimia ei ole montterin tai seminaarin pitämiseen, mutta yhdistys järjestää noin 30 minuutin runosetin, jolla halutaan antaa monipuolinen kuva ruotsinsuomalaisesta runoudesta suomalaiselle yleisölle. Messujen toiminnanjohtaja Jenni Haukio on iloinen ruotsinsuomalaisten tulosta messuille ja toivoo, että ensi vuonna voisimme pitää myös omaa myyntipistettä. Runosetin ruotsinsuomalaisista runoista koostavat Liekin päätoimittaja Satu Gröndahl, lausuntataiteilija Reija Vuorela ja Kulttuuri.se:n puheenjohtaja, kirjailija Maarit Turtiainen.
Esiintymisen lisäksi yhdistys järjestää messuristeilyn ja toivoo, että mahdollisimman moni lähtisi mukaan nauttimaan Turun messujen tarjonnasta. Yleisön tuominen Ruotsista osoittaa, että ruotsinsuomalaiset ovat kiinnostuneita yhteistyön kehittämisestä.
Messuristeily järjestetään Viking Linella, lähtö perjantai-iltanan 3. lokakuuta, paluu Turusta lauantai-iltana. Matkan hinta on 537 kruunua, johon sisältyy yöpyminen kahdenhengen hytissä ja kaksi päivällistä. Ilmottaudu mahdollisimman pikaisesti, jotta osaamme arvioida hyttitarpeen,maaritturtiainen@live.se. Liitä mukaan yhteystietosi, syntymäaikasi (vuosi-kk-pp) sekä kansallisuutesi.
Matka on maksettava viimeistään 15. elokuuta mennessä Ruotsinsuomalaisen kulttuurin ystävät -yhdistyksen postisiirtotilille (plusgiro) 631828-1 tai pankkitilille (Nordea) 837-4076.

7.6.2014

Kirjoita suomeksi -nuorten kirjoituskilpailu


















Kulttuuri.se järjestää syksyisin Ruotsinsuomalaiset kirja- ja kulttuurimessut Tukholman Suomen instituutissa. (Kotisivu http://www.kulttuuri.se) Yhdistys on nyt saanut avustasta koululaisten ja nuorten kirjoituskilpailua varten  (13-16 vuotiaat, 17-20 vuotiaat). Kilpailu päättyy syyskuun alussa.
Olemme suunnitelleet kilpailusta joka vuotista, mutta tähän vaaditaan tietysti, että saamme osallistujia. Kilpailun mottona on "Kirjoita sellaisena kuin olet". Haluamme innostaa nuoria käyttämään osaamansa suomenkieltä, eikä pelätä osaamattomuuttaan ja kielioppia. Kilpailuaika loppuu 8 pvä syyskuuta 2014.
Lisätietoa täältä. 

6.6.2014

Onnelassa tilanne muuttumassa täysin?












Rusukki on monta kertaa lähettänyt kunnalle valituksia suomen kielen vähäisestä roolista suomenkielisessä hoitokoti Onnelassa. Myös neuvonpidoissa on esitetty huoli siitä, että suomenkieli on joutunut syrjään Fortuna Onnelan hoitokodissa. Keskusteluja on pidetty kunnan virkamiehien ja politiikkojen kanssa. Myös Uppsalan suomalainen seurakuntaryhmä on ollut mukana painostamassa. Onko tilanne nyt muuttumassa täysin? Tämän viikon neuvonpidossa Attendon väki vakuutti, että suomea tästä lähtien todella nostetaan Onnelassa, työrutiinit on uusittu niin että "finska språket är det naturliga arbetsspråket på Onnela", sinne ei enää lähetetä vanhuksia jotka eivät halua nimen omaan suomenkielistä hoitoa(!), yksikieliset työntekijät vaihdetaan suomen kieltä osaaviin nyt kun ruotsinkieliselle osastolle rekrytoidaan kaksi uutta työntekijää jne. Kukaan ei enää väittänyt vastaan missään asiassa. Auttoivatko valittuksemme vihdoinkin? Tässä näette osan kirjeestä, jonka lähetimme kunnan virkamiehille, Attendolle ja politiikoille ennen kesäkuun neuvonpitoa. 

"Under ett par års tid har vi i Sverigefinnarnas språk- och kulturförening i Uppsala upprepade gånger uttryckt vår oro gällande språkpolicyn på Onnela. Det har vi gjort i samband med otaliga samråd med kommunen men även under träffar med politiker och representanter för Attendo. Den finskspråkiga församlingsgruppens diakon och frivilliga har berättat för oss om hur Onnela har blivit alltmer svenskspråkigt (hör svt reportage) och hur t o m de äldre uppmanats att tala svenska med personalen. Detsamma har vi hört från anhöriga och medlemmar i personalen som velat vara anonyma. 
Vi har också tidigare hört talas om ett språkförbud men sedan fått höra från Attendos representanter att detta inte stämmer, inget förbud att tala finska finns. Istället menar Attendos representater att man bara påpekat att det ibland av artighetsskäl är lämpligare att tala svenska eftersom alla i personalen inte kan finska.

Nu har vi också fått motta en kopia på s. k. arbetsrutiner på Onnela där det under rubriken ”Språket under arbetstid” står följande:

Under arbetstid ska man alltid tala svenska. Inget annat är tillåtet om man inte är hos en brukare och talar dennes språk. Denna rutin finns av hänsyn till våra brukare och arbetskamrater. På sin rast får man tala vilket språk man vill.”  En lite lustig, kanske symptomatisk, detalj är att finska språket inte nämns alls i rutinerna trots att det rör sig om en finskspråkig avdelning, utan det talas om svenska, ”annat” och ”brukarens språk.”

Om det stämmer att sådana rutiner gäller på Onnela är detta ytterst allvarligt, inte minst eftersom man tidigare dementerat att så vore fallet. Att man på ett finskspråkigt äldreboende förbjuder den finskkunniga personalen att tala finska sinsemellan på sin arbetstid ger upphov till en rad allvarliga missförhållanden:

1.      Det blir inte den trygga, bekanta, finska miljön som en finskspråkig avdelning ska erbjuda de gamla som sökt sig dit för språkets skull. Det blir en miljö där alla snart lär sig att det anses oartigt och negativt att använda finska. Det ligger nära till hands att tro att de gamla som inte vill vara till besvär inte ens vågar be om att personalen ska tala finska med dem.
2.      Den finskspråkiga personalen får inte den möjlighet till glädje och träning av att använda sina kunskaper i finska i arbetet – något som en finskspråkig avdelning ska kunna erbjuda de anställda. I verkligheten ses inte finskan som ett plus eller en merit hos de anställda utan tvärtom som ett problem eftersom man måste förbjuda dem att använda sig av sina språkkunskaper.
3.      De icke-finskkunniga som rekryteras till den finskspråkiga avdelningen kan känna att de hamnat på fel ställe när de förstår att de äldre egentligen har ett behov och en rätt att kommunicera på finska, medan de själva måste tvinga de äldre att lyssna på och tala svenska.
4.      Slutligen bryter Attendo, och därmed även Uppsala kommun, flagrant mot den europeiska ramkonventionen om skydd för nationella minoriteter som Sverige ratificerade 2000 och som ingår som grund för den nationella minoritetspolitiken. Konventionens art. 10.1 lyder som följer: ”Parterna åtar sig att erkänna att varje person som tillhör en nationell minoritet har rätt att fritt och utan ingripande använda sitt minoritetsspråk privat och offentligt, muntligt och skriftligt.”

I Uppsala finns äldreboendet Fortuna/Onnela som har 10 platser för finskspråkiga äldre dementa och 10 platser för andra äldre vårdbehövande. Vi hoppas och tror att vår kommun, Sveriges fjärde största kommun, kan se till att dessa 20 av de sammanlagt närmare 900 finskspråkiga äldre i Uppsala kan få en trygg vård på sitt eget språk, av finskkunnig personal, så som tanken var när Onnela startade sin verksamhet. De politiskt ansvariga har nu lovat att avtalet mellan kommunen och Attendo ska justeras så att finskspråkig vård och omsorg ska tas upp som ett ska-krav. Men innan de nya bestämmelserna börjar gälla vill vi betona att Onnelas språkpolicy är ett tecken på att man inte har förstått språkets betydelse och inte heller förstått syftet med en finskspråkig avdelning för de äldre. Det finns kunskap och erfarenheter att hämta på nära håll, exempelvis i Suomikoti, Mälarkoti och det finska äldreboendet i Upplands Väsby, där omsorg på eget språk är den självklara kärnan i verksamheten. En total omvärdering av finskans betydelse på Onnela behövs för att vända den nuvarande negativa trenden. Vi anser att följande tre språkkriterier måste uppfyllas för att Onnela ska kunna kallas för en finskspråkig avdelning:

1.      Att kunskaper i finska krävs av all ordinarie personal på den finskspråkiga avdelningen
2.      Att personalen uppmuntras att tala finska sinsemellan och med de äldre för att skapa en trygg finskspråkig miljö för de äldre
3.      Att finska språket blir det självklara kännetecknet för Onnelas verksamhet"

Muuttuuko tilanne Onnelassa nyt?