31.1.2014

Uppsalaisperhe joutui odottamaan puolitoista vuotta suomenkielen tukea esikoulussa














Uppsalaisperhe Tast Lahti joutui odottamaan puolitoista vuotta suomenkielen opetusta päiväkoti-ikäiselle pojalleen. Nelilapsisen perheen nuorimmainen on 3-vuotias, ja on ruotsinkielisessä päiväkodissa. Useista yhteydenotoista huolimatta Uppsalan kunta järjesti opetuksen vasta viime viikosta alkaen. Sisuradion Pirjo Hamilton on tavannut Elina Tast Lahden. Lue lisää tästä.

Keskustelu Onnelasta jatkuu!

Vanhustenhoitokoti Fortuna Onnela oli ainoa asia esityslistalla, kun kunnan edustajat ja suomenkielinen neuvonpitoryhmä kokoontuivat tällä viikolla. Kuntaan on lähetetty valituksia suomen kielen vähäisestä roolista hoitokodissa. Myös aiemmissa neuvonpidoissa on esitetty huoli siitä, että suomenkieli on joutunut syrjään Fortuna Onnelan hoitokodissa.
- On itsestäänselvää , että suomenkielisessä hoitokodissa puhutaan suomea, sanoo osastopäälikkö Tomas Odin. Hän sanoo myös, että kunta on ollut yhteydessä hoitoyritys Attende Caren johtoon, ja sieltä on vakuutettu, ettei minkäänlaista kieltoa puhua suomea ole.

30.1.2014

Leikkiteatterin viikonloppukurssi koululaisille 22-23/3











Uppsalan Suomi-koulu järjestää taas suositun leikkiteatteriviikonlopun! Draamaa ja kädentaitoa yhdistävällä Leikkiteatterikurssilla seikkaillaan ja valmistetaan esitys lasten toiveroolien mukaisesti. Kursilla seikkaillaan, rakennetaan ja valmistetaan ihan oikea osallistujien toiverooleihin perustuva teatteriesitys. 

Tällä kertaa kurssin teemana on SUPERSANKARIT. Lapset hyppäävät maailmaan, jossa huomaavat itsessään piileviä superkykyjä. Yhdessä pelastamme Uppsalan kaupungin vaaralta!

Lue Leikkiteatteri-metodista osoitteesta:

Ohjaajana toimii Turun Taideakatemiasta valmistuneet teatteri-ilmaisun ohjaajat.


Lisätietoja ja ilmoittautuminen Beate Hyttinen Lindgrenille 8/3 mennessä.
rusukki@gmail.com 


Kurssin kesto: la-su 22-23/3 kl.10-15 (Lapset esiintyvät su kl.14.30)
Ikä: Koululaiset
Paikka: Fyrisgården, Svartbäcksgatan 58
Hinta: Rusukin jäsenmaksu vuodelta 2014 (100kr/lapsi tai 200kr/perhe)
Järjestäjä: Rusukki (Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistys)

Uppsalan Suomi-koulua tuetaan hallintoaluevaroin.


Leikkiteatteri viikonloppu 2013. Teemana avaruus!

Leikkiteatteri päiväleiri 2013. Teemana viidakko!











 





                                                                                                            


29.1.2014

Suomen kieli häviämässä Onnelasta!



Ruotsalais-suomalainen Fortuna Onnela vanhusten hoitokoti Uppsalassa on toiminut pian kaksi vuotta. Hoitokodin 40 paikasta puolet on suomalaisille vanhuksille, jotka eivät enää pärjää kotioloissa. Henkilökunnan vaihtuvuus, ja jopa kielto puhua suomea työntekijöiden kesken, on herättänyt viime kuukausina kysymyksen kuinka kaksikielinen Fortuna Onnela on.
 .
Pirjo Piispanen käy säännöllisestä tapaamassa sukulaistaan Uppsalan Fortuna Onnelassa:
- Aluksi kaikki vaikutti niin todella hienolta. Ajattelin,että nythän meille avautuivat taivaan ovet, sanoo Pirjo Piispanen, joka on aktiivinen Uppsalan kieli -ja kulttuuriyhdistys Rusukin eläkeläistoiminnassa. Hän vierailee säännöllisesti erään sukulaisensa luona Fortuna Onnelassa, ja on havainnut että suomenkieli on jäänyt syrjään hoitokodissa. 

Uppsalan suomenkielisen seurakuntaryhmän diakoni Eila Svensson on nähnyt  suomenkielisten ikäihmisten tilanteen vuosikymmenien ajan . Hän, samoinkuin seurakuntaryhmän muusikot ja vapaaehtoiset vierailevat Onnelassa säännöllisesti. Myös hän on pannut merkille, että ruotsinkieli on pääasiallinen työkieli Onnelassa.
- Kyllä se näin on, kertoo Eila Svensson. Hän kertoo kuinka hoitotilanteissa syntyy hämmentäviä tilanteita, kun vanhukset eivät ymmärrä hoitohenkilökuntaa. Kun Fortuna Onnela vihittiin käyttöön pari vuotta sitten, upouusi talo marimekkoverhoineen ja saunoineen huokui todellakin suomalaista tunnelmaa. Mutta Attendo Caren henkilökuntapolitiikassa kielitaito ei ole ykkösijalla, kertoo diakoni Eila Svensson.
Lue Lisää Sisuradion sivulta.



Toinen suomenkielinen esikouluosasto Uppsalaan -vihdoinkin!












Lautakunta on tehnyt päätöksen toisen suomenkielisen esikouluosaston perustamisesta Uppsalaan vuoden 2014 aikana. Vanhempien saamien tietojen mukaan uusi osasto avattaisiin Hällbyn esikouluun Luthagenin kaupunginosaan elokuussa 2014. Myös nykyisin Brunen esikoulussa sijaitseva Siili-osasto siirretään Hällbyn esikouluun.



En till finskspråkig förskoleavdelning öppnas i Uppsala!

Barn och ungdomsnämnden har nu beslutat att uppdra åt Förskola Vård & bildning att
tillhandahålla två finsktalande förskoleavdelningar från hösten 2014. Det innebär ytterligare en finsktalande avdelning utöver den som idag finns på Brune förskola. Luthagens förskoleenhet har fått uppdraget att ansvara för båda dessa avdelningar.

Nämnden väljer att placera båda avdelningarna på samma förskola från och med 1 augusti 2014, på Hällby förskola. Anledningen till att ha båda avdelningarna på samma förskola är att det är viktigt att kunna garantera en fortsatt god kvalitet på de finskspråkiga avdelningarna. Det gäller tillgång till kompetent personal, böcker och material på finska, samarbete mellan avdelningarna, gemensamma aktiviteter, kompetensutveckling mm.

Detta innebär att den nuvarande finsktalande avdelning, Siili, på Brune förskola flyttas till Hällby förskola. De finskspråkiga barn som idag står i kö och önskar plats på en finsktalande förskoleavdelning kommer att erbjudas plats på Siili, på Hällby förskola. Det totala antalet platser blir ca 36 beroende på barnens åldrar.

Liity Facebook-sivulle "Uppsalan lasten oikeus suomenkieleen" ja "tapaa" muita kaksikielisiä perheitä!

25.1.2014

Jäsenmaksun aika -Tue Rusukkia!
















Haluatko tukea toimintaamme? Tule meidän jäseneksi!

Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistys perustettiin keväällä 2010, kun Uppsalan kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen.
Tavoitteenamme on edustaa Uppsalan ruotsinsuomalaista väestöä kunnan ja vähemmistön välisessä neuvonpidossa sekä edistää eri tavoin suomen kieltä ja kulttuuria Upplannissa. Pyrimme järjestämään suomenkielisiä kulttuuritapahtumia ja muuta toimintaa lapsille, nuorille, aikuisille ja eläkeläisille sekä tarjoamaan kohtaamispaikan kaikille suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille uppsalalaisille.

Sverigefinländarnas språk- och kulturförening i Uppsala grundades i början av våren 2010, när Uppsala kommun anslöt sig till det s k förvaltningsområdet för finska språket.
Vårt syfte är dels att representera den sverigefinska befolkningen i Uppsala i samråd med kommunen, dels att på olika sätt främja det finska språket och finsk kultur i Uppland. Vi strävar efter att ordna finskspråkiga kulturevenemang och annan verksamhet för barn, ungdomar, vuxna och äldre samt att erbjuda en mötesplats för alla som intresserar sig för finska och finsk kultur.

Ota yhteyttä! Ta kontakt!
rusukki@gmail.com

Kotisivu/Hemsida: www.rusukki.se
Facebook sivu: https://www.facebook.com/Rusukki

Liity sinäkin jäseneksi!

Jäsenmaksun voit maksaa Nordean tilillemme PLUSGIRO 54 94 91-9 tai BANKGIRO 615-0890. Muistathan kirjoittaa nimesi ja osoitteesi maksukuittiin! Jäsenhinnat:
  • Nuoret, opiskelijat ja eläkeläiset 100kr/vuosi
  • Työssä käyvät 150kr/vuosi
  • Perheet 200kr/vuosi/perhe (muistathan mainita kuinka monta aikuista + lasta sekä lasten syntymävuodet -lähettä sähköpostilla tänne: mgoodrich@hotmail.se)

Bli medlem du också!

Medlemskapet kan du betala in på vårt Nordea konto PLUSGIRO 54 94 91-9 eller BANKGIRO 615-0890. Kom ihåg att skriva ned avsändaren. Kostnad:

Unga, studerande och pensionärer 100 kr/år.
Arbetande 150 kr/år
familjer 200 kr/år/familj (Kom ihåg att meddela Rusukki antal vuxna och barn, deras namn och födelseår).





21.1.2014

Kunnan virkamiehen vastaus Rusukin kritiikkiin













Rusukki sai tänään vastauksen kritiikkiin jonka lähetimme kunnalle joulukuussa. Tässä meidän kirje.
Vastaus on tullut kunnan virkamieheltä.
Rusukki fick idag svar på den kritik vi har framfört till kommunen. Läs vårt brev här. Det är en tjänsteman som har svarat.

"Hej Styrelsen för Sverigefinländarnas språk- och kulturförening,
Nedan besvaras de frågor ni har framfört till politikerna.

-att sverigefinska barn inte får den barnomsorg de har rätt till enligt lag
Kontoren har fått kritik för att inte förstå minoritetslagstiftningen och dess intentioner. UAK menar dock att vi väl och med nämndens insatser har kunskap om och uppfyller lagstiftningens intentioner. UAK har rådfrågat kommunjuristen om hur lagen ska tolkas och vad den ålägger kommunen inom finskt förvaltningsområde och har fått följande svar:
"Tyvärr tror jag inte att det finns så mycket mer att utreda kring begreppets innebörd än vad som står i förarbetena (varifrån Länsstyrelsen hämtat sina formuleringar).
I prop. 2008/09:125 s 134 f står det följande i kommentaren till 17 § lag (2009:724) om nationella minoriteter och minoritetsspråk: 
”Innebörden av paragrafen är att varje kommun inom respektive förvaltningsområde måste, när den erbjuder förskoleverksamhet, erbjuda förskoleverksamhet som helt eller delvis bedrivs på finska, meänkieli respektive samiska om vårdnadshavare begär det. Omfattningen av verksamheten kan variera beroende på hur många barn den omfattar och tillgången på språkkunnig personal. Finns det tillräckligt många barn och tillräckligt mycket personal som behärskar språket kan verksamheten på finska, meänkieli eller samiska bedrivas mer organiserat i särskilda grupper eller på särskilda tvåspråkiga förskoleavdelningar eller helt tvåspråkiga förskolor. 
Värt att notera här är att det inte uppställs ett krav på att verksamheten ska finnas i viss minimiomfattning eller liknande. Inte heller i förarbetena till den lag som föregick nuvarande lagstiftning (varifrån regeln om förskoleverksamhet hämtats utan förändring i sak) finns något minsta krav på omfattning uppställt. Tvärtom framgår att kommunerna själva ges möjlighet att utforma verksamheten (prop 1998/99:143 s 54). Juristens uppfattning är att Länsstyrelsens information ligger väl i linje med de krav som ställs i lagstiftningen, och det är alltså upp till kommunen att själv bedöma vad man har för förutsättningar och i vilken omfattning man kan bedriva den finskspråkiga förskoleverksamheten. Minoriteten kan så vitt jag kan se inte ställa krav på att verksamheten ska vara av en viss omfattning eller i en viss form. Av författningskommentaren att döma förefaller det dock vara önskvärt att bedriva verksamhet på finska i så stor omfattning som möjligt." Uppsala kommuns policy beträffande nationella minoriteter anser kommunjuristerna är allmänt hållen och ger ingen vägledning till nämnderna om ambitionsnivåer utöver de redan beslutade.

Från 2011 finns finansierad ur BUNs ordinarie budget en helt finskspråkig avdelning på Brune förskola. Förskolan har ur statsbidraget årligen fått projektmedel till kompetensutveckling, pedagogiskt material, kulturverksamhet på finska (Mumins musikskola, teater). I kontorets förslag till BUN om internavtal med styrelsen för vård och bildning om förskoleverksamhet finns inskrivet att två avdelningar med finsktalande personal ska finnas under år 2014. Beslut tas förmodligen på januarinämnden. Att beslut inte togs på decembernämnden beror på att nämnden ville justera förskolornas öppettider (avtalet är ett paketavtal för all
 kommunal förskoleverksamhet). Det tidigare förslaget från kontoret om att 2013 starta en blandad avdelning där verksamheten delvis bedrevs på finska med finsktalande pedagog var ett sätt att i en situation då få barn stod i kö erbjuda verksamhet utifrån en hållbar ekonomisk finansiering. Tanken var att sedan fylla på avdelningen med barn till en helt finsktalande avdelning. Minoriteten sade i samråd nej till det trots att kontorets förslag uppfyller lagstiftningens intentioner.

2014-01-09 står 8 barn i kö t.o.m augusti. Barnomsorgsadministrationen (BOA) kan placera alla dessa barn på nya avdelningen om de inte väljer att ta annan plats under terminen. Idag finns 26 barn på Brunes finskspråkiga avdelning varav 6 barn kommer att gå över till skolan i augusti. Det innebär att BOA har 28 barn att placera. 10 tomplatser kommer därmed att uppstå om inte fler ställer sig i kö. I förslaget till kommunstyrelsens aktivitetsplan år 2014 finns 5 tomplatser finansierade ur statsbidraget. Det återstår då att finansiera övriga 5 tomplatser om inte fler barn tillkommer.

-att kommunen inte erbjuder modersmålsstöd i förskolan till alla familjer som begär det
2014-01-09 är det 63 barn vars föräldrar önskat modersmålsstöd ( Brune är ej medräknade ). 43 av dessa har modersmålsstöd av pedagoger på förskola eller hos modersmålsstödet på Storgatan. Storgatangrupperna får 3 timmar/vecka. 30 min/vecka och barn är ett nyckeltal utifrån avtalsersättningen. Är det enstaka barn på någon förskola försöker pedagogen lägga dubbel tid 60 minuter varannan vecka. Är det en grupp barn på förskolan får de en utökad tid i grupp. De som är ensamma och inte har möjlighet att få ut en modersmålspedagog till förskolan erbjuds som regel plats i en Storgatangrupp, förutsatt att de är så pass gruppmogna, att de klarar att byta grupp 1 gång/vecka. Det förutsätter att förälder följer med barnet.
Det finns inget krav i skollagen eller i språklagen om antal undervisningstimmar i veckan, ej heller att förskolan måste erbjudamodersmålsundervisning.
Formuleringen i skollagen och  förskolans läroplan är att ”förskolan ska bidra till att barn med annat modersmål än svenska får möjlighet att både utveckla det svenska språket och sitt modersmål”. Det finns i minoritetslagstiftningen angivet att kommunen har ett ansvar att stärka barns språkliga utveckling och kulturella identitet. Ambitionsnivån bestäms av ansvarig nämnd.

-att föräldrar som köar till en finskspråkig förskoleplats eller är intresserade av finskspråkig barnomsorg inte får adekvat information om läget
BOA kan till föräldrar endast informera om beslutade platser. Det vore fel av dem att informera om eventuella platser under planering. BOA kan således inte informera om något som inte är avtalat.
-Språkskolan
Språkskolan inom vård och bildning och UAK har vid samrådsmöte redogjort för hur det i statsbidraget förstärkta modersmålsstödet till finska och jiddisch använts och fördelats. Att ett förstärkt stöd fanns som statsbidrag och ingick som del av kommunbidraget till barn- och ungdomsnämnden har inte KLK informerat nämnden om och medlen har inte varit öronmärkta i IVE. Detta har initialt försvårat ett samråd om hur medlen bör användas. För närvarande får varje elev modersmålsundervisning i samma utsträckning som andra elever, 30-40 minuter. per vecka. 400 tkr har öronmärkts i ersättning till Språkskolan för att kunna ge modersmålsundervisning för den aktuella elevgruppen i mindre grupper än fem elever. Detta sker även 2014. Kontoret har utifrån samråd med Sverigefinländarnas språk- och kulturförening föreslagit nämnden att öka ersättning och uppdrag till Språkskolan för modersmålsundervisning för finska och romska barn. Förslaget avsåg utökning av tid per elev och vecka till 60 min och slopat krav på förkunskaper i modersmålet. Förslaget förväntades ge volymökning som krävde högre ersättning. I konkurrens med andra angelägna uppdrag och ersättningshöjningar fick förslaget stå tillbaka i budget för 2014.
Antal elever på gymnasiet som läser finska som modersmål är 5 st. Av dessa  elever går 2 på friskola. Det finns två grupper, finska 1 med fyra elever och finska 2 med en elev. Vardera grupp får 120 min/veckan
-att behovet av finskspråkig förskola inte har kartlagts ordentligt även om detta är ett krav från regeringen (regeringens förordning SFS 2009:1299)
Behov av finskspråkig förskola dokumenteras av BOA genom barnomsorgskön. Behov av modersmålsundervisning anmäls till förskolan och skolan. En mer övergripande kartläggning av behov inom finskt förvaltningsområde kommer under 2014 att göras av kommunsamordnaren KLK.

-att en stor okunskap om minoritetslagen fortfarande råder hos vissa av kommunens tjänstemän
Minoriteten bör till UAK beskriva på vilket sätt de anser att kontorets tjänstemän har dålig kunskap om minoritetslagstiftningen. På vilket sätt visar sig det? Oenighet om hur lagen ska tolkas innebär inte att kontoret har brister i kunskap om lagen."

Rusukilla on ensi maanantaina taas neuvonpito kunnan kanssa ja puhumme tietysti näistä asiosta!

19.1.2014

Kaksi- ja monikielisille perheille!



Liity kaksi- ja monikielisten perheiden keskusteluryhmään!

Monikielinen perheemme –keskusteluryhmä Facebookissa on tarkoitettu kaksi- ja monikielisten perheiden vanhemmille ja isovanhemmille ja se on perustettu osana Koneen säätiön rahoittamaa tietokirjaprojektia. Ryhmä tarjoaa sekä maailmalla että Suomessa asuvien monikielisten lasten vanhemmille ja isovanhemmille mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia useammalla kielellä eletystä arjesta. Kaikenlaiset keskustelunavaukset ja kommentit monikieliseen arkeen liittyvistä onnistumisista, mutta myös lasten kielen ja kulttuurin omaksumiseen liittyvistä hankaluuksista ovat tervetulleita.

Löydät keskusteluryhmän Facebookista nimellä Monikielinen perheemme. Ryhmän ylläpitäjät, FT Anu Karjalainen (Basel, Sveitsi) ja FM Karoliina Kuisma (Seattle, USA), ovat monikielisyyden ja suomen kielen asiantuntijoita sekä monikielisten pienten lasten vanhempia. Ryhmässä julkaistuja kommentteja ja kokemuksia voidaan julkaista tietokirjassa anonyymisti kirjoittajan luvalla. Ylläpitäjiin saa mielellään ottaa yhteyttä myös Facebookin yksityisviestien kautta.
Lisätietoja projektista: 

18.1.2014

Suomenkielistä tietokoneapua kaupunginkirjastossa torstaisin













Suomenkielinen kirjastonhoitaja Sebastian Aho tarjoaa ilmaista tietokoneapua joka torstai. Voit esittää kysymyksiä sekä internetistä että tietokoneen teknisistä asioista. Sebastian vastaa kykyjensä mukaan. Kaikki ovat tervetulleita, sekä nuoret että vanhat!
Aika: torstaisin klo 17.00-18.00
Paikka: Uppsalan Kaupunginkirjasto, Svartbäcksgatan 27

17.1.2014

Nyt meillä on lippu!


Äänestys ruotsinsuomalaisten oman lipun tarpeesta ja mallista on päättynyt. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan järjestämässä avoimessa äänestyksessä kävi selkeästi ilmi sekä se, että useimmat haluavat oman lipun että  minkä näköinen sen tulisi olla, kertoo valtuuskunnan puheenjohtaja Markku Peura.
- Lippuäänestyksen tulos on hyvin yksiselitteinen. Ensimmäisessä kysymyksessä kysyttiin, tarvitsevatko ruotsinsuomalaiset omaa lippua ja siihen 68% äänestäneistä vastasi, että kyllä tarvitaan.
Miten äänet jakautuivat lippujen kesken?
- Siinäkin on selkeä tulos: 78% äänistä meni valkopohjaiselle, Andreas Jonassonin tekemälle lipulle, jota on jo jonkun vuoden ajan käytetty Länsi-Ruotsissa.

Ja voisi lisätä vielä, että niin meillä idempänäkin! 

13.1.2014

Taidenäyttely 3 suomalaista stipendiaattia esitetään suomeksi 15/1


15. tammikuuta taidemuseossa näyttely 3 suomalaista stipendiaattia esitetään suomeksi kl. 18.00.
Uppsalan taidemuseo kääntää katseensa kohti naapurimaata Suomea ja sen nuorta taidetta. Kolme vastavalmistunutta suomalaista taitelijaa on palkittu stipendillä ja heidän töitään on esillä museossa. Valitut stipendiaatit ovat Karina-Sirkku Kurz ja Maija Savolainen Helsingin Aalto-yliopistosta sekä Fredrik Enges Pietarsaaren Ammattikorkeakoulu Noviasta.
Näyttely avataan 7. joulukuuta 2013 ja on auki 19. tammikuuta 2014 saakka.

Onsdag 15 januari 18.00Visning på finska: Leena Mannonen-Rudka visar utställningen 3 finländska stipendiater.

3 FINLÄNDSKA STIPENDIATERFredrik Enges, Karina-Sirkku Kurz och Maija Savolainen
7 december - 19 januari 2014
Läs mer om utställningen

12.1.2014

Uppsalan Suomi-koulu kevät 2014

















Moi koululainen!
Haluatko tavata muita suomenkielisiä lapsia/nuoria? Haluatko puhua suomea, saada tietoa Suomesta ja tehdä muuta hauskaa kavereiden kanssa? Tule mukaan Uppsalan Suomi-kouluun!

Kevään 2014 tapaamiset ovat 18/1, 1/2, 15/2, 1/3, 15/3, 22-23/3 (leikkiteatteriviikonloppu, erilliset ajat), 29/3, 12/4, 26/4, 10/5, 24/5  kl. 10-13.
Paikka: Fyrisgården, Svartbäcksgatan 58

Kaikki koululaiset ovat tervetulleita!  

Pidämme keväällä taas suosittua leikkiteatteriviikonloppua 22-23/3! Lisää tietoa ja valokuvia Suomi-koulun leikkiteatteri tapahtumista löydä täältä.

Järjestäjä: Rusukki (Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistys)
Hinta: Rusukin jäsenmaksu vuodelta 2014 (100kr/lapsi tai 200kr/perhe)

Oletteko kiinnostuneita? Ottakaa yhteyttä Rusukkiin/Suomi-kouluun:
rusukki@gmail.com tai 0702-275262

Uppsala Suomi-koulua tuetaan hallintoaluevaroin.

Valokuvia Suomi-koulun päättäjäisistä joulukuussa 2013





Rusukki eroaa Ruotsinsuomalaisten keskusliitosta















Rusukin 16. marraskuuta pidetty syyskokous päätti yksimielisesti, että yhdistys eroaa Ruotsinsuomalaisten keskusliitosta vuoden 2014 alusta lähtien. Jäsenyydestä keskusteltiin edellisen kerran maaliskuun kevätkokouksessa. Syynä eroon ovat keskusliittoon kaikista jäsenistä - myös lapsista - maksettavat korvaukset, jotka nykyisellään vievät valtaosan yhdistyksen jäsenmaksutuloista.
Kuvia syyskokousesta

Rusukille on tärkeää tavoittaa eri ikäiset Uppsalassa asuvat suomalaiset ja suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneet. Yhdistys panostaa esimerkiksi lasten ja nuorten toimintaan ja huomattava osa jäsenistä on lapsiperheitä. Se, että myös lapsijäsenistä maksetaan korvaus keskusliittoon, on johtanut siihen, että yhdistyksellä on lapsijäsenten melko korkean määrän takia jäänyt vähemmän jäsenmaksurahoja käytännön toimintaan. Joissakin tapauksissa lapsiperheiden yhdistykselle maksama perhejäsenyys ei ole kattanut edes keskusliittoon perheestä maksettuja korvauksia.

Rusukin johtokunta näkee lapsiperheet hyvin tärkeänä kohderyhmänä, eikä koe oikeudenmukaisena, että keskusliitto näin ikään kuin rankaisee jäsenjärjestöjä lapsijäsenistä. Jäsenmaksujen korotusta eivät Rusukin johtokunta tai syyskokous nähneet oikeana ratkaisuna ongelmaan. Eropäätös tehtiin sillä lisäyksellä, että jos Ruotsinsuomalaisten keskusliitto päättää poistaa lapsista perittävät maksut, Rusukissa harkitaan keskusliiton jäsenyyttä uudelleen.
Rusukin jäsenille järjestön jäsenyys keskusliitossa on konkreettisesti näkynyt esimerkiksi siinä, että jäsenet ovat saaneet kotiin Ruotsi.se-lehden. Lehteä ei siis enää vuoden 2014 alusta lähtien Rusukin jäsenille tule. Yhdistyksen jäsenet voivat kuitenkin halutessaan liittyä keskusliittoon yksityisjäseniksi.
Jerusha, Siilin esikouluosastosta, kävi kertomassa heidän toiminnasta

1.1.2014

Ruotsinsuomalaiset tilastoina!

Sisuradio tilasi ja julkaisi helmikuussa vuonna 2013 uuden tilaston Ruotsin suomalaistaustaisesta väestöstä. Nyt tiedämme esimerkiksi, että

viime vuonna Ruotsissa asui lähes 712 000 Suomessa syntynyttä henkilöä, heidän lastaan ja lastenlastaan. Suomalaistaustaisten määrä on kasvanut neljässä vuodessa lähes 40 000 ja on nyt 7,4 prosenttia Ruotsin väestöstä.

- eniten Ruotsin suomalaistaustaisia asuu Tukholmassa - lähes 74 000. Kunnan asukasmäärän laskettuna eniten suomalaistaustaisia asuu Haaparannalla, jossa jopa 82,6 prosenttia väestöstä on suomalaistaustaista.

- ruotsinsuomalaisten toinen sukupolvi on vanhempiaan selvästi korkeammin koulutettu. Keskivertoruotsalaisten koulutustasolle he eivät kuitenkaan edelleenkään yllä.

- ruotsiin nykyään muuttavilla suomalaisilla on selvästi keskivertoruotsalaisia korkeampi koulutus. Kun 60-ja 70-lukujen niin sanotun suuren muuttoaallon Ruotsiin mukanaan tuomat suomalaiset olivat ruotsalaisia heikommin koulutettuja, on tilanne nyt aivan toinen.

- suomalaistaustaiset naiset Ruotsissa ovat korkeammin koulutettuja kuin suomalaistaustaiset miehet. Tämä käy ilmi Sisuradion Tilastolliselta keskustoimistolta SCB:ltä tilaamista tilastoista. Esimerkiksi kolmannen polven ruotsinsuomalaisista 44 prosentilla naisista on korkeakoulutus, miehillä korkeakoulutus oli 30 prosentilla.
Lue ja kuuntele lisää!